Hernetuholaisten torjuntaan varautuminen

 ...ilman torjunta-aineita

Kotipuutarhoissa kasvatetaan nykyään niin paljon hernettä, että myös ammattiviljelijöillä on kuulemma enemmän hernekääriäistä kuin aiemmin. Itselläni ei ole kääriäinen ollut ongelmana, vaan hernekärsäkäs, joka syö lehdet loville. Nyt olen päättänyt laittaa ns. kaikki peliin herneiden ja kaalien suhteen ja hankin jo valmiiksi kaksi isoa verkkoa. 

Ajattelin, että kun kylvän ja istutan taimet, laitan ensin verkon ja sitten harson päälle tasaamaan lämpöä. Harson saa otettua pois ilman, että joutuu avaamaan ovea kaalituholaisille tai näille hernevintiöille, kummallekaan. Maa on puhdasta näistä tuholaisista, koska pinnalla on paksu kerros syksyllä kasvihuoneesta kaivettua multaa, joka on muodostunut hevoskasta viime kasvukaudella.

Etsin netin syövereistä kuitenkin ohjeita valmiiksi, jos verkko ei olekaan täydellinen este. Esimerkiksi feromoni-ansoilla voi houkutella kääriäistä, joskin ainakin Biotuksella feromonikapseli-varasto on jo loppu. Samoin on loppu valmispakkaus, jossa on meille kotitarveviljelijöille kaikki kivasti valmiina yhdessä paketissa. Toivottavasti tulee lisää keväällä. Kääriäinen on se, jonka toukan löytää ikävästi palon sisältä. Ohjeissa sanotaan, että "Hernekääriäisen tuhoja voi ehkäistä ennalta. Jos herneen kasvupaikka valitaan niin, ettei edellisvuonna hernettä viljelty 2 kilometriä lähempänä, jäävät hernekääriäistuhot yleensä pieniksi.", mutta eihän tämä onnistu mitenkään kaupunkitaajamassa. Ihan varmasti on 2 kilometrin säteellä vaikka kuinka monta kotipuutarhaa herneineen. 

Jos vaikka ensi talvena saisi keitettyä hernekeittoa omista herneistä.

Tykkään tällaisesta paksusta hernekeitosta runsaalla sinapilla. Taitaa olla ennemminkin hernemuhennosta jo tämä sotku. Herkullista epämääräisestä ulkonäöstä huolimatta.

Herneen kasvinsuojelusta löytyy erillinen ohjelehtinen, jossa on samoja ohjeita, kuin edellä linkitetyllä sivustolla. Viljelykierrosta on myös apua tautien torjunnassa. Herneripsiäisestä en ole kuullut aiemmin, mutta olen kyllä nähnyt sen vioittamia palkoja, "muuttaa palot ruskeiksi, epämuotoisiksi ja pinnaltaan korkintapaisiksi." Samoin muistuu kyllä mieleeni herneenlaikun aiheuttamia vioituksia eli "paloissa näkyvät pyöreät sisään vajonneet laikut ovat herneen ja pavun laikkutaudin aiheuttamia".

Ulkona paistaa aurinko ja lumet sulavat vauhdilla. Kevätkylvöpolte on jo kova, siis tällä puutarhurilla. Siihen ei ole oikein löytynyt vielä mitään torjuntakeinoa. Ihan vielä ei taida olla oikea aika laittaa herneitä esikasvatukseen. Voi kun sormia polttelee kovasti....

Miten saa kompostimultaa siirreltyä kivasti puutarhassa?

 Rullat alle ja sillä selvä

Ensimmäisen kerran tuskastelin raskaiden massojen liikuttelua, kun hakesäkkejä piti saada paikasta toiseen. 1000 litraa haketta ei paina liikaa, säkkiä pystyy kyllä vetämään laatoilla ja asfaltilla, mutta säkki kuluu pohjastaan tosi nopeasti rikki. Nurmikko tekee jo vaikeutta ja maakin vahingoittuu. Ratkaisin ongelman tekemällä rullien päälle tason, vähän samanlaisen, jota autonasentaja käyttävät maatessaan auton alla. No, tämä on isompi ja vahvempi.

Syksyllä päätin laittaa säilytyskompostini tason päälle, sillä tyhjennysluukkua oli helpompi käyttää, kun se oli vähän irti maasta. Nyt, kun ostin toisen säilytyskompostin, piti tehdä uusi taso, ja itse asiassa pitää tehdä sitten vielä kolmaskin, niille hakesäkeille. Ne jäävät nyt ilman kulkupeliä.

Meillä oli varastossa sopivasti levy, jota apupuutarhuri käytti aikanaan säbäilyssä laukaisualustana. Levy sahattiin puoliksi ja käytettiin kaksinkertaisena, sillä yhdenkertaisena se olisi ollut liian ohut. Liitin levyt yhteen neljällä pultilla, minkä lisäksi kulmiin tuli 100 mm lukolliset renkaat.

Tätä on nyt kätevä työnnellä ihan mihin tahansa, tarpeen mukaan. Teen vielä vetohihnat molempiin alustoihin liinoista. Näistä rakennelmista tulee aina tosi hyvä mieli, kun käytännöllisyys lisääntyy, työmäärä vähenee ja saan käytetty nurkista turhia materiaaleja hyötykäyttöön.

Miltä näyttää kompostimassa 7 viikon ikäisenä?

 Lämpökompostorissa prosessi on todella tehokas

Olen kertonut, että käytössäni on itse tehtyjä kompostoreita kaksi, joista kumpikin on 270 litraa. Toinen on uusille biojätteille täyttöä varten, toisessa massa muhii, eikä uutta biojätettä laiteta sekaan. Aiemmin varastoin muhitetut massat tuhannen litran säkeissä, mutta se oli hankalaa. Säkin suuaukko on laakea ja leviää, kun massaa laittaa sisään. Säkki on ruma, siitä on hanka talikoida kompostia, koska piikit rikkovat säkin, sitä ei saanut liikuteltua, siinä sade kasteli massan ja se jäätyi kovaksi talven aikana. Tässä vain muutamia säkin haittoja luetellakseni. Nyt minulla on kaksi muovista kompostia, molemmat 330 litraa. Nyt saan varastoitua muhitetun massan todella kätevästi.

Tein sinulle taulukon nykyisten biojätteiden kierrosta, kun 3.3. siirrettiin kompostorista toiseen. Joulukuiset jäiset biojätteet laitettiin 17.12. ja nyt ne siirtyivät säilytykseen. Niistä en merkinnyt ylös päivämäärää, jolloin lämpö nousi 60 asteeseen. Noista tammikuista sen sijaan laitoin tiedon muistiin. Hygienisoitumislämpöön ne nousivat 7.2. eli kolme viikkoa täytöstä. 3.3. ne siirtyivät täytöstä muhitukseen ja otin niistä kuvan. Näet, miten ne ovat kompostoituneet jo täysin tunnistamattomiksi. Nyt talvella kierto on hitaampi, kun on tullut vähemmän kompostoitavaa, vaikka on naapuritkin apuna. Kunhan puutarhakausi alkaa, tulee massaa enemmän ja kierto nopeutuu.

Tässä tammikuiset jääbiot, jotka siirrettiin täyttökompostorista muhitukseen. Lämpö oli seuraavana päivänä noussut jo yli 50 asteeseen, eli vaikka on jo näin valmista, niin vieläkin sieltä löytyy mikrobeille syötävää ja lämmöntuotto on voimakasta. Seosaineena on käytetty sekä polttomoottorilla tehtyä omaa haketta, että hamsterin häkistä tullutta hamppukuiviketta. Biojäteastian pohjalla on aina mahdollisia valumanesteitä keräämässä pellettejä, ne kaadetaan kompostiin, kun ovat imeneet nesteitä.

Yllä oleva massa näyttää tältä seuraavana päivänä. Lämpökin jo taas noussut 55 asteeseen.

Illalla lämpö on jo 60 astetta.

Kahden päivän päästä lämpö lähes 70 astetta.

Lämpö nousi 70 asteeseen, siitä en huomannut ottaa kuvaa. Nyt kuitenkin ajattelin, että seuraan kämpökäyrää pidempään. 5 päivän päästä lämpö vähän alle 70 astetta.

Lämpö 66 astetta 6 päivän päästä.

7 päivän päästä lämpö sama.

Naapurit keräävät biojätteensä tynnyreihin, jotka noudan aina nokkakärryillä. Kummallakin yhteiskompostoijanaapurilla on samanlainen tynnyri. Ne täyttyvät eri aikaan, eli toisesta haen useammin tyhjennykseen.

Maassa oleva sotkun näköinen on hamppua, jota käytän liukkauden torjuntaan kompostin edessä olevalla jäällä. 

Tämän verran sain nyt uutta biomassa täyttökompostiin. Ei näytä paljolta, mutta on siinä kolme tuollaista sinistä tynnyrillistä ja päällä itse tehtyä haketta. Massaa on riittävästi, eli lämpö alkaa nousta nopeasti. Jos täyttää pieniä määriä usein, lämpötila ei ryöpsähdä samalla tavalla kuin tässä minulla. Kompostiahan ei tarvitse, eikä oikeastaan edes saa pestä tyhjennysten välillä. Mikrobit tekevät kaiken työn ja siksi on ihan nurinkurista, että haluaisi pestä mikrobit pois aina välillä.

Mukavia kompostointihetkiä sinulle.

Latvikset siirretty isompiin ruukkuihin

 siis mitkä? Latva-artisokat, tuttavallisemmin latvikset

Koen valtavan hankalaksi lausua tiettyjä sanoja, kuten esimerkiksi latva-artisokka, auringonkukka ja varsinkin auringonkukansiemenet. Jotta ei aina tarvitse tuskastua puuroutuvista sanoista, on niille kehitetty helpommat muodot, joita käytän apupuutarhurin kanssa. Latva-artisokat ovat latviksia. Auringonkukka-jutuille ei vain meinaa löytyä mitään. Pitää ehkä jättää koko sana käyttämättä. Jos sinulla on joku hyvä ehdotus, niin olisi kiva, jos laittaisit sen kommentteihin. Apua kaipaan.

Kylvö onnistui valtavan hyvin, lähes kaikki siemenet itivät. Nyt siirtovaiheessa tappioksi tuli kaksi taimea. Onnistuin katkaisemaan niiden juuret. Multa oli vähän liian kosteaa ja ikään kuin jumiutui ruukun reunaan adheesion voimalla, eli vesimolekyylien avulla, ohuena vesivaippana. Nyt taimet näyttävät aivan reppanoilta, toivottavasti selviävät järkytyksestä.

Laitoin ne uuteen hyllykkööni, jonka ostin tutulta. Hän on käyttänyt sitä chilien kasvatukseen. Uskon, että jos lamput kasvattivat chilit, niin kasvavat kyllä minunkin taimeni, jotka eivät ole ymmärtääkseni lainkaan niin vaateliaita kuin chilit. Niitä en ole onnistunut koskaan kasvattamaan satoon asti. Vuorasin takaa ja sivulta foliolla, jota valoa heijastuu niistä takaisin. Valot ovat ajastimella, niin ei tarvitse käydä aamuin illoin huolehtimassa valoista.

4 päivää jälkeen kaksi taimea näyttää edelleen melko heikoilta. Ehkä menetän ne vielä.

Latva-artisokasta aiempi kirjoitus.