Peruna ja sipuli hyvässä kasvussa

Onnistuuko sato kuivana kesänä?

Puutarhuri voi tehdä paljon asioita, jotka auttavat sadon onnistumista myös kuivana kesänä. Osa asioista on sellaisia, että niiden olemassaoloon ei voi vaikuttaa, mutta niiden hyödyntämistä voi tehostaa

Kate

Käytän kaikissa kasvimaissani aina katteina orgaanisia aineksia. Välillä saan hyödynnettyä sukulaiseni mökkipihaan ajautuvaa merilevää, entiseltä nimeltään rakkolevä, nykyiseltä nimeltä hauru. Se on siitä mainiota, että se kykenee imemään vettä itseensä aivan kuin pesusieni ja kuivuessaan luovuttamaan veden kasveilla. Esimerkiksi yökaste imeytyy siihen helposti. Yleisesti olen huomannut, että rakkolevän alta maa ei kuivu koko kesänä. Kaikki orgaaninen kate auttaa estämään kosteuden haihtumista maasta ja sallii sateen menevän suoraan maahan imeytymään. Vesi ei lähde valumaan noroina muualle ja kuljeta samalla arvokasta maa-ainesta mukanaan.

Pohjavesi

Jos kasvimaasi sijaitsee alueella, jossa pohjavesi ei ole kovin matalalla ja jos vielä maa on hikevää, eli siinä on paljon sellaisia pieniä huokosia, joita pitkin vesi pääsee nousemaan, maa pysyy kosteana aina. Muistat ehkä, kun sormenpäästä on otettu verikoetta sellaisella oikein ohuella lasipillillä. siinäkin tapahtuu sama ilmiö, kuin veden nousemisessa pienissä huokosissa maassa.

Minulla on palstalla sekä katteet että hikevä maa

Peruna ja sipuli hyvässä kasvussa kuivuudesta huolimatta. Maa on hikevää eli pohjavesi nousee kapillaarisesti kasvien käyttöön ja kaikki kosteus varastoituu merilevään. Kätevää!

Ensimmäiset viljelyvalmistelut uudella alueella

Mitä pitää tehdä, kun saa aarin?

Paljonko aarin kokoiselle alueella mahtuu karriketta? Paljon. Noin 200 litraa. Tätä säkin sisältöä käsittelen myöhemmin vielä vähän kompostoinnin helpottamiseksi.

Tältä alue näyttää nyt kasvuston leikkaamisen jälkeen. Puut kaadetaan seuraavalla kerralla ja vesakko karsitaan myös. Niiton jälki kerätään keräävällä leikkurilla säkitettäväksi. Heinällä on siemen-aika, joten säkkinä käytetään mustaa muovista jätesäkkiä, johon laitetaan kosteutta mukaan siementen tainnuttamiseksi. Emmehän halua säästää heinänsiementen itämiskykyä? En ainakaan minä halua.

Näistä pikkukavereista pidetään hyvää huolta. Otin suojaan leikkurin teriltä, kastelin vilvoittavalla vedellä kuivahkon selän ja laskin takaisin vapauteen samaan paikkaan, josta otin turvaankin. 

Kuivan kevään kasvua ja uuden kasvualan lähtötilanne

Vajaalla vedellä kasvaa, mutta vain pienesti. Kevät on ollut kovin kuiva ja maan vesivarannot eivät ole riittäneet härkäpapujen varren kasvattamiseen. Lämpö on innoittanut ne kuitenkin kukkimaan runsain mitoin. 20 cm varret monine kukkineen näyttävät jopa huvittavilta.

Linnut ovat etsineet syötävää katteen alta märästä maasta ja tuloksena on sekametelisoppa kaatuneine sipulinvarsineen.

Herneet, kuvan oikeassa etureunassa, ovat ihan terhakoita kuivuudesta huolimatta. Samoin niiden vasemmalla puolella oleva auringonkukka, joka on itänyt edellisvuoden kukinnosta tippuneesta siemenestä. Varsi on tässäkin jäänyt lyhyeksi. Viime vuonna pituutta oli kaksi metriä.

Toivottavasti tämä pieni kurpitsan taimi ehtii kasvaa isoksi syksyyn mennessä.

Uuden kasvualan raivauksen lähtötilanne: heinää, pieniä ja suuria koivuja, ohdaketta ja ties mitä rikkakasvia kasvaa todella tiheänä kasvuksena. Tästäkin saadaan varmasti mehevä maa. Kirjoittelen ja laitan kuvia teille matkanvarrelta.

Ihmisten välinpitämättömyys on kyllä käsittämätöntä. Tämä roskaläjä pitää ensin siirtää asianmukaiseen paikkaan, ennen kuin voi aloittaa viljelytoimia tai edes valmistelevia toimia.

Harso suojaa marjat ja linnut

Eläimet eivät jää jumiin

ja sato aikaistuu. Harsoahan ammattiviljelijätkin käyttävät sadon aikaistamiseen. Toki harson voi laittaa vasta sitten kun kukinta on ohi, jotta pölyttäjät ovat ehtineet tehdä työnsä. Marjat pysyvät myös puhtaina, kun mitkään myrskyt eivät pysty lennättämään tomuja marjoihin. Vuosia sitten suojaukseen myytiin isosilmäisiä verkkoa, johon tarttuivat niin linnut kuin muutkin eläimet. Muistan lapsuudesta, miten piti irrottaa räksänpoikasia irti. Aivan hirveätä. Myöhemmin tuli myyntiin pienisilmäisiä verkkoja, mutta niihin voi jäädä eläin jumiin, jos verkkoa ei ole asennettu asianmukaisesti.

Tein harsoille niin korkeat kaaret, että lapset pystyvät olemaan mansikkamaalla harsojen alla. Kuvassa ei ole vielä harsoja mustaherukoilla, sillä niitä ei meillä linnut ole syöneet missään vaiheessa. Ihmettelenkin aina, kun joku sanoo, että linnut syö. Meillä linnut ei syö edes kirsikoita.

Ainoa, mitä pitää suojata varsinaisista marjoista, on mustikka. Ne katoavat heti kun vähän alkaa sinertää, sadon alkuvaiheessa. Lopussa niitäkään ei linnut sitten enää syö.