1.10.2018

Lieroille katto talveksi ja ruokaa varastoon

Syksyllä kannattaa muistaa erityisesti lieroja. Kaikenlaista haravoimisjätettä ja muuta, mitä ei halua jättää jostain syystä nurmikolle tai muuten näkyviin, kannattaa laittaa kasvimaalle ja päälle vaikka vanha räsymatto eristämään kylmää. Lieroilla pysyy hyvä olot paljon kauemmin, eivätkö joudu kaivautumaan niin kovin aikaisin roudalta suojaan. Maanmuokkausaikaa on näin ollen paljon kauemmin ja mururakennetta vahvistavat samalla.



27.9.2018

Syksyllä muistettavaa ja tekemättä jätettävää




Syksyn vihdoin saapuessa muistuttelen pudonneiden puidenlehtien tärkeydestä puutarhassa.

Nurmikolla lehdet kannattaa ensin silputa ruohonleikkurilla. Jos haluaa kaikesta huolimatta lehdet pois, ne on paljon kevyempi haravoida silppuna ja ne menevät myös paljon pienempään tilaan. Haravointia voi myös siirtää eteenpäin, kunhan silppuaa aina välillä. Tuuli ei nimittäin lennätä silppua samalla tavalla kuin ehjiä lehtiä.




Jos kestää eräänlaista sekaisuutta nurmikolla, voi silpun jättää lieroille ja maaperämikrobeille syötäväksi talven ajaksi. Keväällä viimeisetkin rippeet katoavat pian. Paksut kerrokset voi hajalevittää isommalle alueelle.

Mikäli lehdet halua haravoida pois, ne kannattaa levittää perennapenkkiin talveksi. Lehdet suojaavat lieroja ja kasveja talven aikana ja tarjoavat ruokaa lieroille ja maaperämikrobeille. Maan routaantuminen siirtyy myöhemmäksi, jolloin lieroilla on pidempään aikaa auttaa sinua puutarhahommissa. Talven aikana ne tuovat myös lämmöneristystä, jolloin pakkasvaurioiden riski pienenee. Keväällä ne hidastavat toki maan sulamista, mutta halutessaan niitä voi vähän möyhentää keväällä. Lämpö pääsee massaan sisälle ja maa lämpenee.




Jos ei halua lehtisilppua perennapenkkiin, niin kasvimaa on myös hyvin iloinen  lehtisilpputalvitakista, samoin lierot. Ja jos ei ole kasvimaata, niin laita ne kompostiin ja saat niistä multaa myöhemmin. Roskikseen niitä ei missään nimessä kannata säkittää kuormittamaan jätteenpolttoa ja metsään niitä ei tule viedä, jotta mahdolliset puutarhakarkulaiset eivät leviä haitallisina vieraslajeina.

Tekemättä jätettävää on siis se perinteinen pihan haravointi putipuhtaaksi lehdistä niin pian kuin mahdollista!!

25.9.2018

Katteella ja kompostilla pärjää ihan hyvin jättikasviskisassakin

Ei tarvita kaupasta voimaa




Nämä Mozartini kokivat keväällä ensin aika kovia. Perunat olivat jo taimettuneet, kun tuli vielä halla, enkä ollut suojannut viljelyksiäni mitenkään. Luulin jo, että menetin koko sadon. Kesä oli sen jälkeen tavattoman kuiva, eikä palstallani ole kasteluvälineitä. Joudun siis aina tyytymään sateena tulevaan kasteluun. Sen takia onkin tärkeää, että kasvimaan saa sellaiseksi, jossa vesi pidättyy niin, että kasvit saavat sen käyttöönsä, mutta ei jää myöskään lammikoksi kaatosateellakaan.

Miten näitä kasvatan?

Kasvatusmetodini on kateviljely ja no-dig -viljely. En siis muokkaa maata kuin ihan pakon edessä ja kaikki maa on aina katettu orgaanisella katteella. Käytän myös oman lämpökompostorin multaa kasvualustoissa.


Tänään kurkkasin, miten 820 gramman perunallani pärjään kisassa:

http://www.jattikasvisyhdistys.fi/2015-08-22-04-36-00/2015-08-22-04-42-38/sm-punnitus-2018-tulokset



Pesun jälkeen paino oli 820 g.

En ole todella yhtään kastellut tai lannoittanut kasvustoa. Vain kompostia, merilevää ja ruohosilppua aiempina vuosina. Tänä vuonna vain jonkin verran ruohosilppua, koska merilevää riitti vain sipuleille valitettavasti.

Miten suuri on sinun ennätysperunasi? Mitä lajiketta se oli?

16.9.2018

Sadonkorjuu jatkuu niinkuin lämmin syksykin

Aurinkoinen syyspäivä on mitä parhain puutarhahommiin, ja ruokakaapissa tyhjentyneet peruna- ja porkkanapussit oiva syy lähteä mullankaivuuseen.

Tänään tuli vastaan iloinen yllätys. Härkäpavut kukkivat nätisti.


 Eivät taida nämä kukat ehtiä enää paloiksi asti.
Kertaalleen tyhjennetyssä härkäpapumaassa oli toinen mokoma palkoja odottamassa. Kuivuudesta kärsineet taimet olivat saaneet alkusyksyn kosteudesta uutta pontta kasvuun ja lämpöä on riittänyt palkojenkin muodostamiseen. Ihan mukavankokoisia papujakin oli ainakin sormituntumalla sisällä. En riipinyt niitä vielä.



Porkkanoilla on kokoa, kuten perunoillakin. Enää ei noussut ennätysperunaa suurempaa, eli aiemmalla 817 grammalla edetään kisaan. Nyt perunat olivat 500 - 650 g, lajikkeina Mozart ja Nicola, jota kasvatan talven perunaksi. Annetaan niiden vielä vahvistaa kuortaan ja parannella varastokestävyyttä.



Rikkaruohoja on jonkin verran myös päässyt herneiden ja sipuleiden riveihin. Ne ehtii kyllä vielä ennen maan jäätymistä nyppiä pois. On todella tärkeää, että juurilevinnäiset rikkakasvit eivät jää maahan syksyllä. Keväällä on aivan hirmuinen homma muuten niiden kitkennässä. Kevätaurinko sulamisvesien kanssa on takuuvarma resepti rikkakasvien viihtyvyyteen, jos niillä on hyvä juuri syksyn jäljiltä maassa. Paljon tuskaisempi taival on sellaisella, joka pyrkii aurinkoon jonkun pienen juurenpätkän avulla. Juuren energiavarat eivä riitä kovin pitkään, ja jos vielä keväällä ehtii harata ensimmäiset pinnalle nousseet lehdet, ei juurella välttämättä riitä voimaa toiseen lehtikertaan.