#suuntanaomavaraisuus 5 2024

 Ilmastonhaltijana puutarhassa

Aika raflaavasti sanottu, vai mitä. Eihän puutarhailija säälle mitään voi tietenkään, mutta on tosi paljon juttuja, joihin voi vaikuttaa. Kyse on kasvien kasvuolosuhteista ja niihin vaikuttamisesta ja säiden vaikutuksen tasaamista.

Isot raparperit estävät tuulen vaikutuksen.

Moni ihmettelee, miksi "naapuri onnistuu, mutta oma yritys ei". Kyse on monien yhteensattumien vaikutuksesta, mitkä kuitenkaan ei ole välttämättä sattumaa lainkaan, vaan harkiten rakennettu kokonaisuus.

Tämän juttusarjan, #suuntanaomavaisuus, blogit on jaoteltu kasvuvyöhykkeittäin, jotta lukijan olisi helpompi hahmottaa, miten kirjoittajan puutarha sijoittuu Suomen kartalla ja millaiset kasvuolosuhteet siellä vallitsevat. Kasvuvyöhykkeitä voi kuitenkin vähän huijata omalla pihalla.

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kasvuvyohykkeet

Kasvin kasvuolosuhteisiin vaikuttaa ensinnäkin maaperä. Mitä materiaalia se on? Savista, hiekkaista, turpeista vai multaista? Miten tiivistä se on, millainen vedenläpäisykyky siinä on, entä vedenpidätyskyky? Onko maaperäeliöitä, mikrobeja ja muita hajottajia? Onko puutarha rinteessä? Mihin ilmansuuntaan se on? Onko ympärillä metsää vai avonaista peltoa? Millainen puutarha itsessään on? Onko se avoimessa maassa, kasvilavoissa, rakennuksen suojassa, rakennusten välissä? Mistä kasveista on kysymys? Varmastikaan ei ole kahta puutarhaa, joissa olisi samat olosuhteet.

Maissi viihtyy runsasravinteisessa maassa ja vaatii paljon kosteutta.

Säidenhaltija puutarhassa tekee asioita, joilla tasoitetaan erilaisten säiden vaikutuksia. Huolehditaan siitä, että tuulinen ilma ei kuivata ja polta kasveja, Kuiva poutajakso ei aiheuta vedenvähyyttä, rankat ukkoskaatosateet eivät upota  puutarhaa. Pelkkä savi tekee maasta vaikeasti muokattavaa, se liettyy sateella ja kuivuu kivikovaksi poudalla. Savella on kuitenkin erittäin hyviä ominaisuuksia. Se pidättää erittäin paljon vettä ja ravinteita, mutta vesi voi jäädä kasvien ulottumattomiin, jos maassa ei ole saven lisäksi muuta. Savimaa kannattaa parantaa kompostimullalla, jolloin muodostuu loistava yhdistelmä. Pidättää kosteutta ja ravinteita, on helposti muokattavaa, kestää poutaa ja kaatosadetta ja vesi sekä ravinteet ovat kasvien ulottuvilla.

 

Varjostusta liialta auringonporotukselta.

Aurinko on elinehto kasveille, mutta liiallisena se polttaa. Kasvi ei ehkä saa maasta riittävästi vettä haihtuneen tilalle ja kasvi kuivuu. Yhteyttäminenkin voi mennä ns. överiksi, eli kasvi joutuu suojelemaan solujaan liialta kuumenemiselta, jolloin yhteyttämistä vähennetään. Suojaa voi tehdä ihan verkoilla tai toisilla, aurinkoa paremmin kestävillä kasveilla.

Kateviljelyssä rakennettaan maata pikku hiljaa ja hyödynnetään maaperäeliöitä. Lierot ja muut hajottajat sekoittava maata, vapauttavat ravinteita katteesta ja parantavan maan vedenläpäisykykyä ja sateenkestävyyttä. Lierot murustava maata ja lierojen tekemät murut ovat erittäin laadukkaita muruja, ne eivät rikkoudu sateenkaan vaikutuksesta, mutta kasveille niistä vapautuu ravinteita.

Kate estää haihtumista ja auttaa sadetta imeytymään maahan sekä tasaa lämpötilavaihteluita aurinkoisella säällä.

Maaperän hyvällä hoidolla saadaan lisättyä sen poudansietokykyä. Multava maa ei kuoretu poudalla, ei lennä tuulen mukana naapuriin, imee kaatosateetkin helposti ja pidättää kuivana kautena paljon kosteutta kasvien juurten ulottuville.

Maaperän ominaisuuksista olen kirjoittanut ihan omalle sivulleen pysyvän tekstin. Kompostoimalla saa kierrätettyä sekä ravinteita, että autettua maaperän säänkestävyyttä.

Tämä kirjoitus on osa #Suuntanaomavaraisuus -sarjaa, jossa usea bloggaaja kirjoittaa samasta aiheesta ja kirjoitukset julkaistaan kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 9:00. Alla on linkit muiden kirjoituksiin kasvuvyöhykkeittäin jaoteltuna.

Kirjoitussarjaa luotsaavat Satu www.tsajut.fi ja Heikki www.korkeala.fi. Kiitos heille työstä.

Kasvuvyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/toukokuu2024/

Kasvuvyöhyke 2

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2024/05/suuntana-omavaraisuus-toukokuu-2024-saa.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2024/05/haasteena-pitkat-sateettomat-jaksot.html

Oma tupa, tontti ja lupa https://omatupajatontti.blogspot.com/2024/05/matkalla.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2024-osa-5/

Evil Dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=18343

Kasvuvyöhyke 6

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2024/05/05/touko-24-tunne-kasvimaasi/

Taimet siirretty hevoskan lämpöön

 Patteri alla ja harso päällä

Vaikka piti olla runsaasti kasvatustilaa autotallissa, ei se ihan silleen mennytkään. Hyllyjen korkeus tuli hyvin pian vastaan latva-artisokilla. Lisääkin piti kylvää ja hyllyt tulivat täyteen. En ehtinyt rakentaa uusia valonpidikkeitä, joten siirto oli pakko tehdä, vaikka kevät ei nyt ihan taida edetäkään lähiaikoina.

Hevoskan lämpö on yli 40 astetta, joten patteri on aika kuumana. Taimien päälle laitoin kaksinkertaisen harson tukikaarilla tuettuna, ettei harso paina hentoja taimia. Latva-artisokat pitää kiireen vilkkaa siirtää kyllä isompiin ruukkuihin, mutta en uskaltanut tehdä ruukunvaihdosta ja kasvupaikanvaihdosta samalla kerralla, ettei taimille tule liian isoa muutosstressiä.

Pienet ruukkutomaatit ovat todella pieniä. Olen kyllä lannoittanut niitä, mutta tuntuu, että kasvu on todella hidasta. No, pääasia, että ovat kuitenkin hengissä. Ehtiihän sitä kasvaa vielä ennen kevättä, tällä kevääntulovauhdilla.

Sokerijuurikkaat ovat näemmä todella kestäviä taimia. Tein ensimmäisen kylvön liian aikaisin ja kaiken lisäksi liian tiheäksi hajakylvöksi. Taimet olivat aivan hirmuisen hentoisia ja juuristaan sotkeutuneita. Silti ne selvisivät hengissä ja alkoivat kasvaa vahvoina, vaikka tein koulinnan ihan varmana taimien menettämisestä. Olin jopa niin varma, että tein uusintakylvön, eli nyt sokerijuurikastaimia on paljon.

Hevoskan lämmitysvoima on hurja

 Taimet pääsivät kasvihuoneeseen

Luitko postauksen, jossa kerroin hevosenlannan talikoimisesta? Lämpötilan kehittymistä on ollut hausta seurata, sillä otin siitä kuvasarjan "muistikirjaksi". Kuvilla saa helposti dokumentoitua asioita puutarhassa. Kuvaan jää selvästi kuvaushetki. Ei tarvitse muistella, että milloin mitäkin tapahtui.

Toki aina olen seurannut lämpöä, mutta se on ollut vain lukemien katselua. Kun olimme maanantaina täyttäneet kasvihuoneen pohjan, oli lämpötila noussut vähän yli 20 asteesta 32 asteeseen keskiviikkoon mennessä. Levitys taas laski lämmön takaisin noin 20 asteeseen, mikä ei ole riittävän lämmintä, jotta taatusti yöpakkaset pysyisivät pois taimilta. Alla kuvasarja lämpötilakehityksestä.

Keskiviikkona levityksen jälkeen.

Torstaina, seuraavana päivänä levityksestä.

Perjantaina, kaksi päivää levityksestä.

Lauantaina, kolme päivää levityksestä.

Nyt lämpö on niin korkea, että yöpakkasta ei voi enää tulla harson alle laitettaville taimille. Pinta on toisaalta liian kuuma, joten taimilaatikoita ei voi laittaa suoraan patjan päälle. Alakuvassa taimet on nyt siirretty kasvihuoneeseen. Aiemman kokemuksen mukaan, taimista tulee huomattavasti vantterampia, kuin sisällä kasvatettuna. Taimista teen erikseen oman kirjoituksen. Kylvön samalla lisää kasveja kasvamaan, nyt kun saa kaiken laitettua ulos.

Lämmön lisäksi kompostoituminen tuottaa hiilidioksidia, joka on tehostetta kasvien kasvulle. Kaupallisessa kasvihuoneviljelyssä käytetään hiilidioksidin lisäämistä tehostamassa tuotantoa.

Kotipuutarhoilla on suuri merkitys

 2 miljoonaa puutarhaa on paljon

Kasvattamasi sato tarvitsee kasvualustan, joko tavanomaisen maaperän tai jonkun muun, esimerkiksi vesiviljelylaitteiston. Kasvatukseen tarvitaan taimet tai siemenet, lannoitteita ja vettä. Saatu sato vaikuttaa ostokorisi sisältöön. Tässä luettelen vain joitakin asioita, joihin vaikutat ja joista on keskusteltu Riikka Aron Ruokakansalaisuus-tutkimuksessa. Maaperässä vaikutat muun muassa luontoon, luonnon monimuotoisuuteen ja ravinteiden kierrätykseen. Kasteluveden käytössä voi olla periaatteena hyödyntää mahdollisimman paljon kerättyä sadevettä tai vesijohtovettä. Kaikilla valinnoillasi on vaikutusta muiden toimintaan, palveluntuottajiin ja tavaroiden valmistajiin. Kotipuutarhureita on pari miljoonaa, niin meidän vaikutuksemme on oikeasti todella suurta.

Mietipä, jos jokainen kotipuutarhuri kasvattaisi kesän syömisiä varten omat porkkanat ja vaikkapa saisi vielä joulun porkkanalaatikkoporkkanat soseutettua pakkaseen. Montako porkkanapussia jäisi myymättä kaupoissa ja montako valmisporkkanalaatikkoa jäisi kylmätiskiin? Tuskin tuottajat osaisivat siihen varautua. Yhdessä perheessä syöty porkkanamäärä ei ole varmastikaan huima, mutta 2 miljoonassa kodissa syödyt määrät ovat jo tosi suuria laskettuna yhteen.

Tai jos kotipuutarhurit eivät ostaisi lainkaan kevään uusia perunoita ja kesäperunatkin otettaisiin omasta maasta. Se olisi aika iso perunamäärä vai mitä? Uudet biojätteiden erilliskeräysmääräykset voivat parhaimmillaan mullistaa multakaupan. Omasta kompostista voi saada niin paljon multaa, että kaupasta jää ostettavaksi vain kylvömullat. Kahden miljoonan puutarhan multapusseista tulee jo aika monta rekkalastillista, vai mitä?

Tein ihan huvikseni ChatGPT:lle kysymyksen kotitarvepuutarhan hyödyistä. Aika hienosti se koosti samoja ajatuksia, kuin mitä ruokakansalaisuus-tutkimuksessakin on tullut esille. Tällaisen vastauksen sain:

Kotitarvepuutarhan ylläpitämisellä on monia hyötyjä, jotka kattavat terveyden, ympäristön, taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat. Tässä on joitakin keskeisiä etuja:

1. Tuoreet ja Ravinteikkaat Kasvikset:

• Kotitarvepuutarhasta saatavat vihannekset ja hedelmät ovat yleensä tuoreempia ja ravinteikkaampia kuin kaupan ostettavat. Voit nauttia tuoreista sadonkorjuista, jotka ovat täynnä vitamiineja, kivennäisaineita ja muita ravinteita.

2. Säästöt Ruokakustannuksissa:

• Kotitarvepuutarha voi auttaa säästämään ruokakustannuksissa pitkällä aikavälillä, sillä kotona kasvatetut tuotteet vähentävät tarvetta ostaa niitä kaupasta.

3. Ympäristöystävällisyys:

• Kotitarvepuutarhan ylläpito voi olla ympäristöystävällinen vaihtoehto, sillä se vähentää ruoan kuljetuksesta aiheutuvia päästöjä ja tukee paikallista kestävyyttä.

4. Maku ja Laatu:

• Omat kasvit voivat tarjota parhaimman mahdollisen maun ja laadun, kun voit valita lajikkeet, joita kaupan valikoimasta ei aina löydy. Voit myös vaikuttaa kasvatusolosuhteisiin, kuten maaperän ja kastelun, parantaaksesi makua.

5. Liikunta ja Vapaa-aika:

• Puutarhanhoito tarjoaa liikuntaa ja ulkoilmaa, mikä on hyväksi fyysiselle terveydelle ja mielenterveydelle. Puutarhanhoito voi myös olla rentouttavaa ja stressiä lievittävää toimintaa.

6. Oppiminen ja Taitojen Kehto:

• Kotitarvepuutarhan ylläpitäminen antaa mahdollisuuden oppia uusia taitoja ja kasvattaa puutarhuri-tietämystä. Se voi olla innostava ja opettavainen kokemus, etenkin jos olet aloittelija.

7. Yhteisöllisyys:

• Puutarhanhoito voi luoda mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen. Voit vaihtaa ideoita, kasveja ja kokemuksia muiden puutarhureiden kanssa, mikä voi vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.

8. Harrastus ja Stressinlievitys:

• Puutarhanhoito voi olla mielekäs harrastus, joka tarjoaa mielihyvää ja stressinlievitystä. Kasvien hoitaminen ja näiden kasvun seuraaminen voi olla tyydyttävää ja motivoivaa.

9. Itsensä Riippumattomuus:

• Kasvattamalla omia ruoka-aineitasi voit tuntea itsesi riippumattomammaksi ruokajärjestelmän suhteen ja olla enemmän omavarainen.

10. Visuaalinen Kauneus:

• Kotitarvepuutarha voi lisätä visuaalista kauneutta ympäristöösi. Värikkäät kukat ja terveet kasvit voivat tehdä puutarhastasi kauniin ja miellyttävän paikan.

Nämä hyödyt korostavat, kuinka kotitarvepuutarhan hoitaminen voi vaikuttaa myönteisesti elämääsi monin tavoin. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa henkilökohtaiseen terveyteen, ympäristöön ja yhteisöön.