Kaipaan, odotan, haluan unohtaa

Kesän muistoja

 Kaipaan

• kevään vihreyttä
• aamujen tuoksua
• pesivien lintujen laulua

  Haluan unohtaa

• menetetyn sadon
• murtuneen häntäluun
• rikkoutuneen kasvihuoneen

  Odotan

• kylvöjen aloittamista
• ensimmäisiä retiisejä
• leppäkerttuja

Talvi on näyttänyt monia puoliaan. On ollut kovia pakkasia ja muutaman päivän päästä plussakelejä. Lintulaudalla on vieraillut monia lintuja ja luonnon armottomuus on kohdannut ilmeisesti alueen fasaaneja, sillä niiden määrä on romahtanut talven aikana.

Mitä sinä kaipaat, haluat unohtaa tai odotat?

Suunnitelmasta on helppo poiketa

 Latva-artisokka kylvetty

Kotitarpeiluun tehdyt suunnitelmat ovat siitä kivoja, että niistä saa poiketa, jos itse niin päättää. Tein hyvin maltilliset kylvösuunnitelmat, jotta ei tule mitään stressiä asiasta. Suunnitelmia voi aina muuttaa, jos tuntuukin siltä, että jaksaa tehdä enemmän tai haluaakin kokeilla jotain uutta.

Olen kasvattanut latva-artisokkia aiemminkin ja saanut ne jopa talvehtimaan. Sadon hyötykäyttö jäi erinäisten epäonnisten sattumusten vuoksi huonoksi. Kasvit ovat todella isoja ja vievät paljon tilaa, joten jätin ne sen vuoksi välillä pois kasvatuksesta. En halunnut käyttää tilaa satoon, jota ei sitten hyödynnetäkään. Nyt yritän kerran vielä. Pidän latva-artisokasta esimerkiksi pizzan päällä ja yritän säilöä sadon siihen tarkoitukseen, ellei tule käytetyksi tuoreeltaan.

Yleensä ei ole jaksanut laittaa muistiinpanoihin lajikkeiden nimiä talteen. Nyt päätin korjata senkin tilanteen ja otan kuvan siemenpussin kanssa. Siinähän se tulee sitten samalla dokumentoitua myöhempää käyttöä varten.

Nyt on siis kylvö tehty ja odottelen itämistä, joka voi kestää 1-2 viikkoa. Siemenet on toki peitetty kuvaamisen jälkeen, kuvaan halusin samalla tallentaa siemenien määrän. Kaksi kärpästä siis samalla iskulla, eli lajike ja siementen määrä. 

Itämiseen meni lopulta vain viikko ja nyt niiden kasvua autetaan kasvivalolla, joka onnistuneesti kasvatti viime keväänä myös lehtisalaatit.

Hyvin pöhisee

 Kompostointikierron aika

Multaa tulossa kevään kasvimaille. Talven aikana tuotettu kompostimulta pääsee keväällä kylvösten taimettumisen jälkeen katteeksi. Maan mikrobitoiminta moninkertaistuu ja kasvien kasvuolosuhteet paranevat. Lierotkin saavat herkkuhetken talven jäljiltä.

Kahdella lämpökompostorilla on kätevä hoitaa kompostointi. Toinen on täyttöä varten ja toinen jatkokäsittelyä. Aiemmin näytin, miten täyttökompostiin saa lämmöt päälle, vaikka käyttäisikin jäätyneitä biojätteitä. Nyt tuli aika tehdä kompostin kääntö eli massan siirto täyttökompostorista jatkokäsittelyyn.

Olin jo aiemmin tyhjentänyt jatkokäsittelykompostorin, eli muhituskompostorin kuten sitä kutsun koulutuksissani, joten en tarvinnut sitä tyhjentää tällä kertaa. Kääntö hiljentää hetkellisesti lämmön, laski nyt 30 asteeseen, mutta toiminta tehostuu käännöstä ja lämpö nousee sen jälkeen hygienisoinnin tasolle, eli yli 60 asteeseen, uudelleen. Normaalisti, kun en laita yhdellä kerralla noin suurta määrää jäätynyttä bioa, on myös täyttökompostorissani yli 60 astetta. Nyt lämpö ei ehtinyt vielä nousta niin paljon, kun piti tyhjentää, jotta saan mahtumaan bioja lisää. Tuo jäätyneiden kerääminen teki vähän mutkan normaaliin kiertoon. Eipä tuo haittaa mitään. Muuta sekoitustahan en tee komposteissani. Tämä kääntö on ainoa.

Kompostointi onkin melkein ainoita "puutarhatöitä", joita voi tällä hetkellä tehdä. Ensimmäiset kylvöt odottavat itämistään, niistä kerron toisessa postauksessa hetken kuluttua.

Märän biojätteen käsittely helpoksi keittiössä

  Pelletit kätevä apu

Harmitteletko, että jäi nestemäistä kastiketta tai keittoa, mutta et tiedä, mitä sille voisi tai kuuluisi tehdä? Viemäriin jätevesilaitoksen käsiteltäväksi on turha laittaa mitään ylimääräistä. Eikä mahdollisten viemäriongelmien välttäminen varsinkaan ole mikään vähäpätöinen syy myöskään. Kovat, eläinperäiset rasvat, ovat nestemäisiä lämpiminä, mutta kovettuvat jäähtyessään, kuten esimerkiksi kinkkurasva jouluna, ja aiheuttavat tukoksen viemäriin. Sen sijaan, että heittäisit kovettuneena sen sekajätteeseen, voit kompostoida sen itse helposti. Nestemäisetkään eivät sovi sekajätteeseen, mutta kompostiin kylläkin.

Ratkaisu löytyy pelleteistä, joiden imukyky on aivan valtaisa. Nesteen määrästä riippuen, kourallinen tai kaksi, riittää nesteen hallintaan.

Puu- ja olkipellettejä myydään eläinsuojakuivikkeiksi ja polttoon. On ihan sama, kumpia käytät. Valintaan vaikuttavat varmastikin hinta, pakkauskoko ja saatavuus lähelläsi olevissa kaupoissa. Itse olen käyttänyt niin poltto- kuin kuivikepellettejä, sekä puusta että oljesta tehtyjä. Kaikki toimivat aivan yhtä hyvin.

Säilytän pellettejä pienessä kipassa kompostikaapissa ja tarvittaessa laitan nesteeseen imeytymään. Alla olevassa kuvassa näkyy lihapullista jääneen kastikkeen imeyttäminen. Nyt massa ei ole enää liian märkää ja kuivikkeet turpoavat ilmavaksi massaksi, joka omalta osaltaan myös edistää kompostin toimintaa.

Samoja pellettejä voi myös yhdistää itse tehtyyn hakkeeseen, jos hake on kovin isojakoista, eli huonosti nestettä imevää. Yhdistelmä, jossa on pellettejä ja tuota isojakeista haketta, on loistava talven kompostoinnissa.

Kuumeneeko komposti jäätyneistä biojätteistä talvella?

 Talvellakin komposti kuumenee

Täytin jälleen kompostini jäätyneillä biopusseilla. Massat olivat kivikovia möykkyjä, joita ei pystynyt rikkomaan pienemmiksi. Välit täytin hakkeella. Talvella tämä on usein tilanne, sillä kompostoin myös kahden naapurin biojätteet. Tyhjennän keräystynnyrit yhdellä kerralla, jotta saan paljon massaa per täyttökerta. Kokemus on opettanut, että tällä tavalla myös jäinen massa käynnistyy, sillä kompostorissa on aina myös sulaa materiaalia alapuolella ja mikrobisto aktiivisessa toiminnassa. Kun massa sulaa ja alkaa kompostoitua, mataloituu säiliö puoliväliin vähintään. Käytössäni on kaksi 270 litran kompostoria, jotka riittävät hyvin ympärivuotiseen kompostointiin kolmelle kotitaloudelle, yhteensä 5 aikuista ja 2 lasta. 

Moni tuskastelee usein, että talvella kompostori jäätyy. Syynä lienee useimmiten juuri biojätteen liian vähäinen määrä, jotta mikrobeilla olisi riittävästi hajotettavaa ja toiminnasta tulisi niin laajaa, että kompostori kuumenee. Otin nyt kuvasarjan massan kuumenemisesta.

Tässä on lähtötilanne 17.12., jossa täytin säiliön ääriään myöten täyteen jäisellä materiaalilla. Eikun siis vain luukku kiinni ja odottelemaan pöhisemisen alkamista.

Komposti oli ennen tätä täyttöä puolillaan sulaa massaa, jonka lämpö ei ollut enää kovinkaan korkea parissa kymmenessä asteessa, sillä se oli jo aikansa kompostoitunut.

Massan sulaminen kesti aikansa, sillä jäätyneitä bioja oli reilusti. Lämpö alkoi nousta pikku hiljaa ja kuvat aloitin noin viikko sitten eli 5.11.

Tässä lämmön nousu 5.-11.1. eli 40 asteeseen oli jo ehtinyt nousta välillä 17.12. - 5.1. ja sen jälkeen nousu näkyy kuvista 50 asteeseen. Tämä kaikille kannustukseksi ja rohkaisuksi, talvella kyllä kompostit toimivat moitteetta, myös itsetehdyt, kunhan eristeet ja ilman saanti on kunnossa.

Onko sinulla kompostin kanssa ongelmia? Laita kysymys kommenttikenttään, niin katsotaan, josko saisimme lämmöt nousemaan.

Mukavaa kevään odotusta sinulle.

Löysin arkistostani tällaisen vanhemman kirjoitukseni samasta aiheesta. Kurkkaapa tätä testiä.

 

Suuntana omavaraisuus yhteiskirjoitus #1 Vuosi 2024

Haaveet ja toiveet

Vuosi vaihtui ja huippupakkaset ovat hiljentäneet puutarhan lintulaudalta paljon asiakaskäyntejä. Ilokseni olen saanut kuitenkin nauttia niin punatulkkujen, sini- ja talitiaisen vierailuista ja suurimman ilon ovat tuoneet tavallisen varpusen kyläilyt.

Tavallinen varpunen eli harmaavarpunen on jäänyt paljolti  moniruokaisena pikkuvarpusen jalkoihin. No miten tämä liittyy vuoden 2024 puutarhailuun? Siten, että linnut ja monimuotoisuus ovat tärkeässä osassa puutarhaamme myös alkaneena puutarhakautena. Koin palkinnoksi aiemmasta työstä äänimaailman, jonka sain taltioitua videolle. Tätä haluan tukea ja lisätä: vaarantuneiden lajien huomioimista, luonnonmukaisia menetelmiä hyödyntäen puutarhassani. Mukava on tietenkin saada siinä samalla satoa ja maistuvia herkkuja ruokapöytään. Meillä on tontillamme runsaasti linnunpönttöjä ja hyönteishotelleja, ja lisää on tulossa.

#Suuntanaomavaraisuus -sarjassa usea bloggaaja kirjoittaa samasta aiheesta ja kirjoitukset julkaistaan kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 9:00. Olen ollut  mukana sarjassa vaihtelevasti jaksamisen mukaan ja toivottavasti vuosi 2024 on hyvä tältä osin. Kirjoituksen lopussa on linkit muiden kirjoituksiin kasvuvyöhykkeittäin jaoteltuna.

Kirjoitussarjaa luotsaavat Satu www.tsajut.fi ja Heikki www.korkeala.fi. Kiitos heille työstä.

Olemme 4-henkinen perhe kasvuvyöhykkeellä 2. Asumme kaupunkitaajamassa ja käytössämme on tällä hetkellä vain oma pihamme, tontti on 30*30 m ja siinä on asuintalo ja autotalli, eli tilaa ei ole vallan paljon. Tämä tuo tiettyjä rajoituksia kasvatettaviin määriin ja ensi kesänä rajoitammekin aika tavalla aiemmasta tiettyjä kasvatuksia. Perunaa laitamme vain hyvin vähän, lähinnä kesäperunat. Viime kesänä laitoin perunoita liikaa ja muille jäi liian vähän kasvualaa. Kuvat ovat aiemmilta vuosilta ja osa on varmastikin sinulle tuttuja vanhoista kirjoituksista palsta-ajoiltani. Uusia kuvia tulee sitten taas, kun kevät alkaa.

Syksyllä lämmintä riitti pitkään ja laitoin poikani kanssa syyskylvönä monia juurikkaita ja tietenkin valkosipulit. Mustajuuri, juuriselleri, porkkana, tilli ja keltajuuri ovat nyt jo siis maassa kevättä varten valmiina. Yritän hyödyntää kevään kosteuden ja aikaistaa satoa keväällä harsottamalla kasvukset. Valkosipuleita olemme kasvattaneet jo lähes kymmenen vuotta ja niistä emme luovu enää koskaan, todennäköisesti. Itse kasvatetut valkosipulit ovat maistuvia, niistä puuttuu mielestämme tulisuus ja pistävyys, joita kaupan valkosipuleissa usein on. Olen myös huomannut, että omista valkosipuleista ei tule samalla tavalla migreeniä.

Uusi jätelainsäädäntö ei aiheuta meillä muutoksia, sillä olen kompostoinut kaikki tontin biojätteet jo 20 vuotta ja hyödyntänyt myös naapureiden biojätteet. Nyt yhteiskompostointi on rekisteröity kaupungillekin. Käytössämme on 540 l lämpökompostoritilavuutta. Se riittää ympärivuotisesti sekä keittiöbiojätteiden, että puutarhamateriaalin kompostoimiseen. Kompostointi on rakas harrastukseni ja siitä löytyy avuksesi paljon materiaalia blogistani. Lisää tulee aivan varmasti. Autan monia kompostoinnin onnistumisessa myös neuvonnalla. Suunnitelmissani on tehdä joitain verkkokursseja kevään aikana.

Mansikantaimia on ollut apumaassa jo liian monta vuotta ja ensi keväänä haluaisin ne vihdoin oikealle kasvupaikalleen, samoin vadelmariviä pitää saada lisää. Aiemmin viljelin 4 aaria vuokrapalstaa ja siellä vadelmaa oli 30 metriä, eli saimme satoa runsaasti talveksi pakkaseen, sekä maurin makeaa että keltaista. Nyt pihassa on vain vähän taimia herkuttelua varten. Herneitä pitää myös laittaa paljon, sillä itse kasvatetut ja pakastetut herneet ovat ehdottomasti listalla makunsa takia.

Pinaatti on myös kylvölistalla, sillä pinaattikeitto talven pakkasilla on yksi suurista herkuistamme. Maku on aivan toista kuin kaupan pakastepinaatista tehtynä.

Kasvihuoneeseen tulee kasvihuonekurkkua ja kirsikkatomaatteja. Emme todennäköisesti laita lainkaan tavallisia tomaatteja. Tapasin Sonja Lumpeen viime vuoden Puutarha- ja koti -messuilla Porissa ja ostin hänen tomaattikirjansa viime viikolla. Kirjan lopussa on paljon mielenkiintoisia reseptejä, joita varmasti kokeilen. Olen tyytyväinen ostokseeni, vaikka harmillisesti osa neuvoista on vanhentuneita, kuten esimerkiksi mäntysuovan käyttö ja jotkut muut torjunta-aineohjeet. Näinhän kirjallisissa materiaaleissa helposti käy.

Kasvimaalle laitetaan vähän rapeaa salaattia ja rucolaa leivänpäällisiksi.

Suunnitelmat ja toiveet ovat siis todella maltilliset, paitsi yksi. Haaveissa on uusi kausikasvihuone eli kausari. Nyt käytössäni on itse tehty vuodelta 2017 ja se on saanut suuria iskuja kahtena talvena kuusesta tippuneiden jääpaakkujen takia. Uusi on tosin vasta niin sanotusti piirustuslaudalla, mutta sitten kun se toteutuu, kaksinkertaistuu kasvihuoneen pinta-ala ja korkeutta tulee lisää, jotta kurkut ja tomaatit mahtuvat paremmin kasvamaan.

Muiden kirjoittajien linkit kasvuvyöhykkeittäin

Kasvuvyöhyke 1

Krutbacken

Tillintilananna

Jovela 

Kasvuvyöhyke 2

Päiväpesän elämää 

Kohti laadukkaampaa elämää 

Sarin puutarhat 

Oma tupa ja tontti 

Pilkkeitä Pilpalasta

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut 

Evil Dressmaker 

Villa Varmo 

Rakkautta ja maanantimia

Majalevon pientila 

Harmaa torppa 

Myco2quota 

Sininen tupa 

Kasvuvyöhyke 4

Korkeala 

Kasvuvyöhyke 6

Farm escape 

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo