18.11.2024

Mitä mieltä olet näistä ehdotuksista?

 Muovikassien vähentämiseen ideoita

Muistatko, että olen mukana kansalaispoolissa, jossa pohditaan muovin kulutuksen vähentämistä? Viimeisimmän kyselyn tulokset on nyt julkistettu. Käy lukemassa poolin ajatuksia ja ideoita. Mitä mieltä sinä olet ja olisiko sinulla muita hyviä ideoita jaettavaksi?





Jokainen voi tehdä paljon erilaisia asioita, jotka vähentävät sekä muovin käyttöä, että estävät sen päätymistä luontoon. Onneksi Suomessa ei ole samanlaista ongelmaa muovipusseista, kuin on monissa kehittyvissä maissa ja lämpimissä maissa, missä on sellaiset ohuesta muovista tehdyt kassit "koristavat" teiden varsia, kaupunkikatuja ja merenrantoja.

Tässä uudestaan linkki, kun aiemmin ei toiminut.

https://www.kiertotalousratkaisuja.fi/fi-FI/PlastLIFE/kansalaispooli





17.11.2024

Melkoinen yllätys uudessa kasvihuoneessa

 poisheitetty rihmasto tuottaakin satoa

Osterivinokas.


Muistatko, kun tilasin Fb-ryhmästä yksityiseltä henkilöltä sienirihmastoa? No en minäkään sitä enää muistanut. Tilasin samalla yritykseltä myös sienirihmastopötkylät. No, nuo yrityksen pötkylät tuottivat satoa, mutta yksityiseltä ostetut oli niin pieni määrä, että en saanut sitä kasvamaan riittävästi, tai luulin niin. Kasvatin rihmastoa ensin pienemmissä satseissa puupelleteillä ja kun rihmasto runsastui, laitoin ne isompiin pusseihin. Hygienisoin märän pellettimassan uunissa paistopussissa ja sekoitin rihmastot sitten massaan. Vein suuret pussit autotalliin pimeään ja unohdin ne tyystin. Poissa silmistä, poissa mielestä, sanotaan.


Lisää osterivinokasta.


Siivosimme pihaa talvikuntoon, ja samalla tyhjensin muhituskompostin massa uuteen kasvihuoneeseen. Ehkä muistat, että kasvihuoneessa on korkea sokkeli maan alla ja koko sokkeli täytetään kasvuainekselle. Rakennan pohjan kompostoimalla erilaista biomassaa, kuten haketta ja nurmikonleikkuusilppua. Kerrosten välissä on paljon myös biohiiltä. Ylimpään kerrokseen tulee kompostia ja lopuksi ihan uutta multaa jonkin verran.


Pieniä alkuja on vaikka kuinka paljon.


Avatessani kasvihuoneen oven, oli siellä odottamassa iloinen yllätys. Olin löytänyt elokuussa autotallista sienirihmastopussit. Massa oli kivasti valkoinen ja se piti laittaa ulos jatkokasvatukseen. No, sitten tuli Lähiruokapäivä-valmistelut ja kaikkea kiirettä, sekä sateiset säät. Sade tarkoitti sitä, että pihalle jääneet pussit kostuivat ylen määrin, pussit repeilivät ja massaan pääsi pihalta vaikka mitä, tai niin luulin. Aikani katselin pusseja ja kun täytimme kasvihuoneen pohjaa, ajattelin, että laitan massan vain kompostoitumaan sinne. Tänään sitten on sadonkorjuun aika. 

Huvittelen ajatuksella, että keväällä koko pohja on täynnä osterivinokasta. Kosteuttahan maa saa alakautta, sillä pohjassa on suora maayhteys.


14.11.2024

Komposti kiertää ja taimia maakellariin

 Kasvimaan perkuujätteet nopeita kompostoida



13.10. täytin ääriään myöten perkuujätteillä.


Onneksi on blogi, jota varten ottaa kuvia ja tekee kirjoituksia. Tämä on samalla ikään kuin päiväkirja, josta voi tarkistaa, mitä teki milloinkin. Tänään touhuttiin pihalla talvea varten, kun uutisissa oli kuvia lumisista lähikunnista. Kompostierä, jonka aloitin lokakuun 13. päivä ja sen jälkeen täytetty koko ajan uudelle biojätteellä, oli nyt siinä kunnossa, että oli aika siirtää massa täyttökompostista muhituskompostiin. Muhituskompostin tyhjensin uuteen kasvihuoneeseeni. Kierto oli siis todella nopea. Edellinenkin satsi oli näillä perkuujätteillä aloitettu, joten sekin oli todennäköisesti syyskuun puolella. 


Muhitukseen siirretty 13.10. aloitettu massa näytti tältä.


Pieni yksityiskohta kompostista.

 

Kasvatin tänä vuonna valtavasti latva-artisokan taimia. Haluan oppia valmistamaan niistä säilykkeitä talveksi. No, satoa tuli, mutta vielä ei keittotaitoni olleet riittäviä, eli harjoiteltavaa jäi vielä.


Latva-artisokan uusi kasvusto sadon jälkeen.

Talvehditutan maakellarissa latva-artisokkien taimet. Aiemmin olen jättänyt taimet maahan ja toivonut, että selviävät talvesta. Tänä vuonna teen toisin. Kaivoimme kaikki taimet maasta.

Kädessäni katkaistun satovarren pää ja vieressä uusi kasvusto.

Satoa tuli yllin kyllin. Kirjoissa lukee, että ensimmäisen vuoden kasviin tulee 1-2 kukkaa, mutta minulla tuli aivan valtavan monta. Toki keväällä taimien istutuskuoppiin laitettiin runsaasti kompostia ja ladattua biohiiltä, eli potkua oli kerrakseen.

En ole seurannut taimia sadon jälkeen kovinkaan tarkasti. Niitä on pitkin pihaa, siellä mihin sai taimen sujautettua keväällä. Osa kasveista oli mennyt poikki tai myyrä syönyt juuret tai ainakin jotain oli tapahtunut, eikä kasvista saanut talvehtivaa yksilöä. Aika monta silti oli kunnon juurilla.


Kellariin menossa.

Yksi asia ihmetytti suuresti. Osassa taimista oli tullut ihan puskia. Satovarren juureen oli kasvanut hurja määrä lehtivarsia ja juuristo oli hyvin runsas. Saakohan näitä jaettua keväällä? Onneksi on talvi aikaa selvittää ohjeita netin syövereistä.


4.11.2024

Lisää parsaa

 tulevien vuosien sadoksi


Muistatko, kun kerroin edellisestä parsaistutuksestani? Epäonniset taimet melkein mädäntyivät unohdettuina pussiin. Kovasta alustaan huolimatta, kaikki selvisivät ja lähtivät kasvuun. Tänä vuonna nuo ensimmäiset istutukset ovat kolmatta vuotta, eli jokaisesta juurakosta voi ottaa pari maistiaista. Ensi vuonna ymmärtääkseni satoa voi ottaa rajattomasti juhannukseen asti ja sen jälkeen pitää jättää kasvut vahvistamaan juurakkoa.

Neljästä juurakosta ei kuitenkaan missään vaiheessa varmastikaan paljon satoa saa, ja siksi tilasin viisi juurakkoa lisää tänä keväänä. Ostopaikka oli eri. Edelliset ostin turkulaisesta puutarhasta. Juurakot olivat suuria ja multaisia. Nyt ostin verkkokaupasta, hinta oli edullisempia, juurakot oli puhtaaksi pestyjä. Öisin on ollut hallaa, ja osa aluista on ottanut vähän nokkiinsa. Ei vaikuttane juurakkoon kuitenkaan. Ainakin nuo ensimmäiset lähtivät kasvuun, vaikka niissä ei ollut kasvualkuja lainkaan, kun laitoin ne maahan.







Olin toki nähnyt parsoista kasvukuvia, mutta silti yllätyin, miten pitkiä varsia siihen kasvoi kesän aikana. Ensimmäiset kasvuvarret keväällä näyttävät samoilta kuin kaupassa olevat myyntituotteet, mutta lopulta varret ovat melko ohuita ja päähän tulee sellainen hötömäinen kukinto. Ehkä vähän huono kuvaus, mutta sellaiselta se minusta näytti.

Opiskelukaverini Viikissä kasvattaa parsaa ihan liiketoimintana ja opin häneltä, että varhaisen sadon saaminen on todella haastavaa. Kevään hallayöt voivat sotkea kaikki suunnitelmat. Tällaisena kotitarveviljelijänä on helppoa laittaa harsoa suojaksi, jos on luvattu pakkasöitä, eikä elinkeino ole pienestä vastoinkäymisestä kiinni.