Puskureita, mistä niitä saa?

 Merileväkorsisimpukkamörskäkasa

saapui palstalle, tai oikeastaan monta kasaa tai ainakin monta kuormaa. 

Otsikossa oleva sanahirviö ei ehkä ole edes suomea, mutta on ainakin nyt olemassa oleva sana, koska se siinä lukee. Sellaista käytän ja olen käyttänyt jo monta vuotta kasvatuksissani apuna. Siinä yhdistyvät monen monta hyvää ominaisuutta. 

Merilevää ja muuta meren tuomaa.

Kasa lähikuvassa.

Puskurit

Muistatko, kun aiemmin oli puhetta puskureista, eli niistä maan ominaisuuksista, jotka auttavat hidastamaan eli vastustamaan muutoksia maassa positiivisessa mielessä? Tässä isossa kasassa on oikein paljon asioita, joista muodostuu vähitellen maahan puskureita.

Mitä mörskä tekee?

Vadelman juurella mörskä estää rikkaruohoja kasvamasta ja auringon kuivatuksen. Lierot möyhentävät maan ja maa pysyy kuohkeana, kun lisääntyneet lierot kaivavat hyviä onkaloita maahan. Onkaloista suuret kaatosateet pääsevät valumaan alas, eikä maa jää vedenvaltaamaksi täysin. Onkaloissa on myös happea kasvien juurille, ja mikä parasta, lieronkakka on tavattoman hyvässä muodossa maan mururakennetta ajatellen, sillä lieronkakka on hyvin pysyvää, eli murut eivät hajoa helposti, vaikka ukkoskuuro sattuisikin valtaamaan maan hetkellisesti.

Mitä mörskälle tapahtuu?

Eli kasveille ja maaperän eliöille pysyy ilmavat olosuhteet maassa. Mörskä muuttuu ajan mittaan sellaiseen muotoon, että se ei enää muunnu muunlaiseksi kovinkaan nopeasti, elleivät olosuhteet muutu. Siitä on tullut siinä vaiheessa humusta. Humus pidättää huomattavasti kosteutta, se siis puskuroi kosteusvaihteluita. Sateettomina kausina maassa on edellisen sateen jäljiltä kauemmin vettä kasveille ja kun sitten vihdoin sataa, imee humus itseensä taas suuren vesivaraston. Humus myös varastoi ravinteita ja luovuttaa niitä kasveille pikkuhiljaa. Eli yhdellä lisäyksellä tulee monenlaista puskuria!!

Mörskää on vadelmilla paksulti, ei ihan taimen kohdalla, mutta kaikkialla muualla.

Raparperit ja mörskä

Raparperit saivat ympärilleen mörskäkehän. Kunhan varret vähän vielä kasvavat, mörskää tulee vielä lisää lähemmäksi varsia. Maa pysyy niin kosteana koko kesän, että raparperit jaksavat kasvaa aivan jättimäisiksi. Muistat varmaan aiemmin laittamiani kuvia niistä. Ovat ihmistä korkeampia.... (Lannoitteeksi niille tulee vielä kompostimultaa, kunhan säät vähän lämpenevät.

Maahan tulee mörskän mukana hiiltä hitaasti hajoavassa muodossa, sillä korsi on vähän kuin olkea, joka on mikrobien ruokalistalla vähän kuin kuidut ihmisellä. Simpukankuoret ja monet muut pienet merenelävät, jotka ovat levän mukana ajautuneet rantaan ja kuolleet, sisältävät myös paljon hitaasti hajoavaa ainetta sekä monia ravinteita, joita ei tule muista mantereella olevista materiaaleista.

Rakkolevän eli haurun ominaisuuksia

Lisänä on rakkolevä, joka kykenee säilömään kosteutta ihan uskomattoman suuria määriä, ihan kuin pesusieni. Ja kaiken päälle lierot ja muut maaperäeliöt saavat runsaasti monenmoista ruokaa ja lisääntyvät mörskän avulla. Rakkolevä toimii kosteuspuskurina siis maanpäällä ja myöhemmin maan alla humuksena. Verrattoman monikäyttöistä!

Puskuri-sarjan edelliseen kirjoitukseen pääset tästä ja ensimmäiseen kirjoitukseen tästä.

Hyönteisrivitalo, -lähiö, -kylä, -bulevardi

Muutama kappale valmistunut, hyönteiset tulossa

toivottavasti pian. Linnut pesivät jo hurjaa vauhtia ja ruokaakin olisi hyvä olla tarjolla. 

Palstalla hyönteisaita saa lisää korkeutta aina kun vadelmia harvennetaan tai perataan edellisvuoden varsia pois. Aidalla on myös tuulensuojatarkoitus, koska palsta on suuren pellon reunalla. Tuulen kuivattava vaikutus on todella suuri ja olen lukenut, että 80 cm aita vähentää kuivatusta huomattavasti. Näitä aitoja olisi tarkoitus tehdä vielä muutama lisää, jotta 3 aarin pötkö ei olisi niin tuulitunnelina. Varsinkin, kun näistä tykkää myös hyönteiset. Ajattelin maisemoida köynnöstävällä kasvilla vielä jossain välissä, jotta olisi monenlaisille hyönteisille sopivia asuimistoja.

Puhdas siemen Palstasi turvaksi, kasvimaasi parhaaksi

Puhtaan siemenen merkitystä ei voi ylikorostaa

Tästä oli puhetta viljelyhygienia-postauksessa. Perunanviljelyinnostus tuntuu kasvaneen huomattavasti koronan myötä, joten monella saattaa tulla mieleen, että laitanpa kaupan laarista perunat maahan. Mieti  kahdesti, ennenkuin laitat. Osta mieluummin kaverin kanssa kimppaan puhdasta siemenperunaa, jos et itse tarvitse 5 kg:n pussia.

Kotipuutarhurin perunaopas on onneksi luotettava ja ammattilaisen ylläpitämä sivusto, jonka tietoihin voimme luottaa.

Piparjuuri innokkaana nousemassa penkissä

Mukava mauste helposti kotipihassa

Piparjuuri on mukava kasvi. Ei vaadi paljon hoitoa ja juuresta riittää paljon mausteeksi, sillä pieni määrä riittää maun antajaksi.

Latva-artisokka yllätti monivuotisuudellaan minut

Latva-artisokka hyvässä kasvussa

Ihan onnenkantamoinen koko homma! Luin eräästä puutarha-ryhmästä, että latva-artisokka on monivuotinen. En ollut kuullut tai lukenut siitä aiemmin. Mietin jo valmiiksi, että mitenköhän talvehdittuisin ensi talvena taimia. Nyt kun poistin viinirypäleiden ympärillä olleet oksat, jotka olivat tukemassa talviharsosuojaa, löysin kaksi viimevuotista latva-artisokkaa. Nämä jätin maahan, kun ajattelin juurten olevan sitten hyvää ruokaa lieroille ja kuohkeuttavan maata. Eipä päässytkään lierojen ruuaksi, sillä ei ole kyse kuolleesta kasvimassasta. Taimet ovat aivan eri väriset, ehkä etummainen on saanut enemmän aurinkoa.

Rumia nämä ovat edelleen minun mielestäni.... kuten viime vuonnakin.

Tässä pari kuvaa viime vuoden muistoista. Kuten kuvista näkee, kasvi tulee todella isoksi, mitä en tiennyt viime vuonna istuttaessani taimet. Nyt kun tiedän, niin nämä talvehtineet pitää siirtää parempaan kasvupaikkaan, jotta mahtuvat levittäytymään tuhoamatta takana olevaa viinirypälettä.

Tässä vaiheessa nämä ovat jo ihan kivan näköisiä.

Taimikuulumisia kausarista, maissit ja latva-artisokka

Latva-artisokka ja maissi vahvoina taimina

Tänä vuonna käytössäni on ammattiviljelyyn tarkoitettuja maissinsiemeniä. Olen kyllä kuullut, että ammattisiemenet ovat parempia kuin kuluttajapusseissa myytävät siemenet, mutta aiemmin en ole päässyt kokeilemaan. Nyt en toki voi suoraan verrata, koska samaan aikaan en kasvata kuin näitä ammattiversioita, mutta tällä hetkellä jo on aivan valtava ero taimien rehevyydessä, tai ainakaan ennen taimet eivät ole olleet näin mahtavia.

Latva-artisokkakin näyttää hyvältä. Nämä ovat ihan "tavis"siemenistä, eli niistä pikkupussukoista siemenliikkeestä. Vihdoin löysin säilöntäohjeetkin tälle vihannekselle, joten tänä vuonna kasvatetaan oikein satoa... eikä vain kokeilla, kuten vielä viime vuonna oli tilanne. Aiemmin tosin käyttökin oli ollut niin pientä, että muutamalla taimella olisi kattanut tarpeen, jos vain olisi osannut säilöä. Nyt taimia on tulossa useita kymmeniä, riittää ehkä kavereillekin... jos haluavat kokeilla.

Retiiseitäkin laitoin jo vähän isoon ruukkuun. Ovat ihan hyvässä alussa. Viime vuonna niitä oli vasta siinä vaiheessa, kun sain käytävien tyhjiin paikkoihin tuikattua siemeniä. Opin, että viileässä kasvatetut retiisit ovat niitä makeita ja raikkaita. Heti kun lämpö nousee ja tulee ns. kesä, muodostuu retiiseihin kitkeryyttä ja karvautta, mistä en pidä.

Ulkona ensimmäiset valkosipulitkin alkavat puskea pintaan. Valkosipulimaani ei ole mitenkään lämpimin mahdollisin paikka ja siksi se herää keväällä vasta paljon myöhemmin kuin voisi olettaa ilmojen perusteella.

Hygienian merkitys puutarhailussa ja omavaraistelussa

En puhu käsidesistä enkä bakteerittomuudesta!

Eipä tiedetty nykyisestä maailmanmenosta mitään, kun valittiin tämänkertainen aihe. Sanoin kyllä idean äidille, että en uskalla enää kurkata ensi kuukauden otsikkoa etukäteen, kun nämä meidän otsikot menevät vähän liian iholle nykyään. Kirjoitussarjaan osallistuvat tekivät välikirjoituksen kotivarasta, tietämättä, miten tulivat samaan aikaan hirmuiset myrskyt ja sähkökatkot... nykyisestä kotoilusta puhumattakaan... mutta siis asiaan eli hygieniaan puutarhassa ja omavaraistelussa.

Viljelyhygienia

Viljelyhygienia oli itselleni vielä muutama vuosi sitten uudissana, josta en ymmärtänyt oikeastaan yhtään mitään. Sen jälkeen olen tutustunut aiheeseen ja kerron sinullekin, mitä olen oppinut. En vieläkään tiedä asiasta kaikkea tai edes tarpeeksi, mutta ainakin jonkin verran olen edistynyt ymmärryksessäni.

Viljelyhygienia pitää nämä hengissä! Kevään ensimmäiset leppäkertut, sinnikkäät aikuiset, jotka selvisivät  talvesta.

Viljelyhygienia ei myöskään tapa tätä leppäkertun erästä kasvuvaihetta, joita näkee syksyllä vaikkapa härkäpapuja poimiessa.

Viljelyhygienia säästää myös näiden ihanuuksien ruuat ja pitää puutarhamme eläimistön monimuotoisena.

Multa ja kylvöasiat

Jotta sinulla on suurempi mahdollisuus onnistua kylvöissä keväällä, on hyvin tärkeää miettiä niitä olosuhteita, joissa kylvöjäsi teet. Olivatko kylvöruukut talven varastossa ja sisällä mullanjämät viime syksyltä ja mahdollisesti ne pari epäonnista alkumetreillä kuollutta taimea mukanaan? Jos näin on, niin on hyvin todennäköistä, että sama toistuu tänäkin vuonna, ehkä jopa isommassa mittakaavassa, ellet pese ruukkuja ennen käyttöönottoa. Purkeissa olleessa mullassa saattoi olla jokin tauti tai niissä kuolleissa taimissa, ja ilman pesua tauti voi siirtyä uuteen kylvömultaan. Ei pesussa tarvita mitään "kaikenbakteerintappodesinfiointeja", ihan normaali huolellinen pesu riittää meillä kotioloissa toimivilla. Annetaan ammattipuutarhojen tehdä omia juttujaan, kun niillä on erilaiset systeemit käytössään muutenkin.

Multa on hyvä olla myös puhdasta, eli ei vanhaa aiemmin käytettyä, vaan ihan uutta multaa. Itsekin ostan kylvömullan kaupasta, vaikka muutoin olen mullan suhteen omavarainen. Kylvöjutut ovat kauden tärkein juttu, ja mielestäni siinä säästäminen on väärässä paikassa säästämistä. Eikä kylvömultaa edes tarvita niin valtavia määriä yleensä.

Siemenet

On hienoa, jos voi ottaa omasta kasvimaansadosta siemeniä seuraavaa vuotta varten. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että lajit eivät pysy silloin välttämättä samanlaisina, sillä pölytyksen kautta tulee tahattomia risteytymiä. Ei se välttämättä mikään huono asia ole, mutta jos haluat juuri tietynlaisia tomaatteja tai kurpitsoja, niin kaupan siemenpussi on silloin varmempi valinta. Samoin, tietyt taudit voivat levitä siemenien kautta. Siitä oli juuri erittäin hyvä varoitus Facebook-sivullani. Kannattaa ottaa neuvosta vaarin, ettei saa todella vaarallista tomaattivirusta kasvihuoneeseensa.

Työvälineet

Työvälineet, kuten kuokat, saappaat, harsot ja kaikki maanmuokkauskoneet, voivat myös olla tautien ja tuholaisten levittäjiä. Möhöjuuri ja monet muut maaperälevinteiset taudit voivat levitä lohkolta tai palstalta toiselle, jos ei ole huolellinen taudin havaittuaan. Möhöjuuri esimerkiksi on monen monta vuotta riesana, jos sen kerran saa maahansa.

Sadon varastointi

Varastot pitää muistaa myös puhdistaa vanhan sadon sotkuista, ennenkuin syksyllä vie sinne uusia juureksia, sipuleita ja vaikka mitä herkkua. 

Tässä sinulla muutama tärkeä linkki niistä yhteystiedoista, joihin olen viljelyhygieniaan tutustuessani törmännyt.

Kasvinsuojeluseura ry

Sipuleilla on yleinen esimerkiksi fusarium.

Möhöjuuri kannattaa opetella kunnolla. Liittyy ristikukkaisiin!!!

IPM eli intergroitu kasvinsuojelu. Tästä kirjoitin itsekin taannoin. Tämä on valtavan tärkeä juttu!!! Vähemmän kemikaaleja on parempi. Luonnolla on omat hyvät keinot tauteihin ja tuholaisiin, mitä meidän kotipuutarhureiden kannattaa hyödyntää täysin mitoin.

Tomaatteihin liittyvä ajankohtainen varoitus.

Älä desinfioi puutarhaasi kuolleeksi!

Älä pelästy viruksia ja bakteereja puutarhassasi ja ala nyt varmuuden vuoksi käyttämään desinfiointiaineita joka paikassa. Mitä todennäköisemmin tapat puutarhastasi silloin liikaa hyviä bakteereja, jotka ovat elinehto, että puutarhasi kasvit saavat maasta ravinteita, kuolleet kasvinosat muuttuvat mullaksi ja kasvisi juuristolla on hapekkaat olosuhteet maassa. Kasveille mieluisin multa sisältää miljardeja mikrobeja lusikallisessa maata. Ne kaikki tarvitaan, jotta olosuhteet pysyvät tasapainossa eikä jokin haitallinen tauti tai bakteeri pääse vallalle. On nimittäin valitettavasti niin, että ne haitalliset ovat usein sitkeimpiä ja selviävät hengissä, kun hyvät bakteerit kuolevat kemikaaleihin.

Puskurit syntyvät mikrobeilla ja hajottajilla muunmuassa

Kuten muistat varmaan, minulla on vielä kertomatta, miten puutarhaan saadaan puskureita, kirjoitussarjani on siltä osin kesken. Tästä viljelyhygieniasta pääsen sitten aasinsiltana puskureihin ja niistä kerron ihan tuota pikaa. Nyt  nimittäin olen omalla palstallani päässyt kevään touhuissa niin hyvään vaiheeseen, että puskureista on ihan valtavat määrät kuvia ja kivaa kerrottavaa.

Lierot rullaavat nurmikolla vaahteranlehdet ruusuiksi, vetävät ne maan sisään parin kolmen päivän aikana. Viljelyhygienia sallii lierojenkin kasvaa ja kuohkeuttaa puutarhasi maan elinvoimaiseksi.

Käy lukemassa, mitä muut omavaraistelijat ovat kirjoittaneet viljelyhygieniasta. Todennäköisesti saat monta uutta näkökulmaa ja mielenkiintoista ajateltavaa asiaan liittyen. Ja jos yhtään tunnen muita kirjoittajia, kuvakavalkadi on taas hurjan hieno.

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2020-osa-4/
Korkeala https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-2020-hygienia/Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/…/omavaraisuutta-vuonna-2020…
Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/…/unelmana-omavaraisempi…
Jovelassa https://www.omavarainen.fi/l/puhtaatpuhteet/
Iso-Orvokkiniitty https://iso-orvokkiniitty.fi/blog/karanteenikevat/
Laura eli Javis https://lauraelijavis.wordpress.com/…/vuoden-2020-tomaatit…
Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/…/hygienia…
Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/…/elettiin-ennenkin…
Rouva Yrttinen https://rouvayrttisen.blogspot.com/…/hyvinvointia-ja…
Metsäläisten elämää ://metsalaistenelamaa.blogspot.com/…/omavaraisempaa-elamaa…
Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/…/suuntana…
Koivun juurella https://koivunjuurella.blogspot.com/…/suuntanaomavaraisuus…
Airot ulapallahttps://airotulapalla.blogspot.com/2020/04/suuntana-omavaraisuus-2020-huhtikuu.html
Caramellia https://caramellia.fi/huhtikuun-kuulumiset/