Viisas tekee vähemmän, ei siis ole kyse laiskuudesta

 Älä haravoi, älä siivoa, älä ole jämpti

Aloittaessani palstaviljelyn kauan sitten, olin alueella ainoa, joka käytti oikeasti katetta suuressa mittakaavassa. En minä suoraan kasvotusten saanut kommentteja, mutta sain kuulla kauhistelusta, miten rumalta ja epäsiistiltä palstani näytti. Vallalla oli vielä ajatus, että kaiken pitää olla rivissä, nätisti kitkettyä ja mielellään yhtä laji yhdessä rivissä ja paikassa. Oma tyylini, jossa sekaisin saattoi olla yhtä sun toista ja kaiken lisäksi rivien välissä oli aina jotain rumaa mörskää. 

Totta kai vielä lisäksi varmaan joitain harmitti, kun olin niin tavattoman vähän tekemässä töitä ja silti sain satoa. Epäreilua!!! Tuollainen laiska tyyppi ja silti saa satoa. Niinpä, onhan se tavallaan epäreilua, että jatkuva maassa möyriminen ja kitkeminen ei takaa suurta ja herkullista satoa. Päinvastoin, ahkeroinnillaan haittaa maaperän mururakenteen kehittymistä, estää lierojen elämää, vähentää luontaista kilpailua eri hyönteisten välillä, suosii monokulttuurilla yhden lajin levinneisyyttä muiden kustannuksella, lisää kasteluntarvetta, lisää rikkaruohojen kitkentää entisestään, lisää poudan arkuutta, lisää maan pinnan liettymisherkkyyttä, kuorettumista jne. Ei siis kuulosta kovin kannattavalta touhulta.

Tältähän perunamaassani tai kasvimaallani ylipäätään aina näyttää. Ihan sotkuista, kamalaa siis. Katteena voi olla merilevämörskää, keskeneräistä katetta, ruohosilppua, mitä nyt milloinkin on saatavilla orgaanista ainesta, josta ei tule rikkaruohoja.

Kate perunamaalla.

Ja kaiken lisäksi, en edes tee siistejä perunavakoja, sekin kaiken lisäksi vielä. Tällaista rumaa uraa tuollaisen sotkun sekaan. Niinpä. Tästä kuvan vasemmasta alalaidasta kasvatin kuitenkin kuivana kesänä voitokkaan ennätysperunani. 

Perunan kylvövaot.

Tämä alakuvan perunamaani oli pakon sanelemana ilman katetta, koska katemateriaalia ei riittänyt. Maa oli kylvörivien välissä niin kovaa savea, että harauksessa sai vain vähän raavittua savimurua. Rikkaruohojen torjunta oli tosi työlästä, ja kun jouduin olemaan välillä 2 viikkoa poissa, tilanne karkasi peruuttamattomasti käsistä ja loppukesän pelto olikin sitten ihan rikkaruohoille menetetty. Sadon määrä oli kyllä ihan hyvä pinta-alaan nähden, mutta sadonkorjuu todella työlästä rikkaruohojen ja kivikovan maan takia. Eli sadon määrä tehtyyn työmäärään nähden ei sitten niin hurrattava ollutkaan.

Perunamaa ilman katetta.

Tämä alla oleva sipulimaa on tuon yläkuvan perunoiden vieressä. Sama juttu. Työlästä, kovaa ja hankalaa alusta loppuun asti. Joidenkin mielestä nämä ovat niitä siistejä ja hyvin hoidettuja puutarhoja. Ahkeran ja tunnollisen puutarhurin palsta!

Sipulimaa ilman katetta.

Tämä alakuvan maa sen sijaan oli koko ajan katettuna, rikkaruohot eivät vaivanneet, kuivakausi ei rasittanut ja sadonkorjuu oli helppoa pehmeästä maasta. Työtä oli tosi vähän koko kasvukauden. Riveissä on vuorotellen porkkanaa, sipulia, perunaa, herneitä jne.

Sipulit ja porkkanat katteella suojattuina.

Tämä oli yllä olevan kylvöksen lähtötilanne. Sen verran uraa maahan, että perunat ja sipulit sai istutettua ja siemenkylvöjä varten pinnan tasoitusta. Vain vähän siis työtä. Maa oli kuohkeaa monen vuoden kateviljelyn jäljiltä. Talven ajan maanpinnalla suojana olleet oljet on sekoitettu kevyesti pintaan maatumisen nopeuttamiseksi.

Orgaanista ainesta sekoitettu kevyesti pintamaahan hajottajia varten.

Vähemmän on siis enemmän.

Mitä tarkoittaa orgaaninen aines ja humus puutarhassa?

 

Millainen maa, sellainen maaperäelämä

Maaperän ominaisuudet riippuvat fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten ominaisuuksien yhteisvaikutuksesta. Fysikaalisia ja biologisia ominaisuuksia käsittelen eri kohdassa blogia.

Kemia on maaperätieteissä erittäin keskeinen osaamisalue. Tavallisen puutarhurin ei kuitenkaan tarvitse suorittaa kemiankursseja voidakseen hoitaa kasvi- ja kukkamaitaan. Joitain perusasioita on silti hyvä pitää mielessä.

Mitä tarkoittaa orgaaninen aines?

No miten ne voivat sitoutua maassa? Nyt pääsen vihdoin lempiaiheeseeni, orgaaniseen aineeseen, eli eloperäiseen aineeseen. Kasvien ja eläinten jäännökset ovat orgaanisia aineita. Maaperässä lierot ja monenmoiset muut hajottajaeliöt rouskuttavat niitä ja pilkkovat jäänteet paljon pienemmiksi palasiksi ja lopulta mikrobit saavat niistä myös ruokansa. Eivät ne peräkkäisiä tapahtumia ole, ensin lierot ja sitten muut, vaan mikrobit ovat ihan koko ajan mukana. Kun aikaa kuluu hurjasti kauemmin, muuntuu eloperäinen materiaali humukseksi.

Mitä tarkoittaa humus HUMUS? 

Humus-sana on kovin monenlaisesti käytetty ja siksi kerron tässä, mitä se maaperässä tarkoittaa. Humus on pitkään hajotettua eloperäistä ainetta, joka juuri sen maan olosuhteissa ei enää muutu paljoakaan. Se voi pysyä samanlaisena tai lähes samanlaisena vaikka tuhansia vuosia. Humus on maaperässä yksi kallisarvoisista asioista, sillä sen ominaisuuksiin kuuluu, että sen pinnalla on myös plus-merkkisiä kohtia, joihin fosfaatti ja nitraattityppi voivat kiinnittyä. On maassa muitakin plusmerkkisiä aineita, mutta niiden määrään meidän on vaikeampi vaikuttaa. Nyt opit, että HUMUS on orgaanista ja tosi, tosi tärkeää.

Kompostia kasvimaalle

Kevät odotuttaa, mutta linnut ovat jo aloittaneet valmistautumiset    

Tyhjensin talven aikana kertyneet kompostit kasvimaan päälle lumelle. Tumma massa sulattaa auringon avulla lunta ja pieneliöt toimivat ruoka-apuna pesintäänsä aloittaville linnuille. Meillä tontilla 9 linnunpönttöä, joissa asustaa useita lintupariskuntia, varsinkin pikkuvarpusia. Naapurien kuusissa on myös vilkasta pesintää, eli hyönteisiä ja pieneliöitä on tarpeen olla runsain mitoin hyvän pesintätuloksen avuksi. Tosin tästä on kyllä sekin hyvä puoli, että hyttysiä ei pahemmin ole pönttöjen asentamisen jälkeen ollut vaivoinamme. Jos olisi vain yhdestä vuodesta kokemusta, niin voisi olla sattumaa ja luonnollista hyttysvaihtelua, mutta tätä on kestänyt jo monta vuotta.

 

Harmaa massa, joka näkyy kompostoin seassa, on savea, jota olen laittanut kivennäislisäksi. Nuo vähän pidemmät varret ovat kevyesti kompostoitua kasviköynnöstä sisältä. Lieroille vähän purtavaa.

Naapurin kanssa kompostointi on loistavaa yhteistyötä. Omin voimin uutta massaa ei tule 2 aikuisen ja 2 lapsen taloudesta riittävästi. Kompostia ei saisi pysymään toiminnassa talvikautena. Nyt ei ole mitään ongelmaa. Lämpö 50 astetta, nousee kohta yli 60 asteen, kun laitoin uuden "panoksen", eli tyhjensin naapurin täyttämän tynnyrin kompostiini.

Vettä on nyt kertynyt uskomattoman paljon, maaliskuussa. Tynnyrit ovat lähes täynnä, eli seuraavaksi pitää tehdä siirto 1000 litran säilytystankkiin. Aiemmin olen tehnyt sen hyötyliikuntana, eli ämpäreillä, mutta tänä vuonna ajattelin osta pienen pumpun, jolla saan työn tehtyä. Tässä rännissä, jossa on tämä "rosvo", saan lappoamalla täytettyä 3 tynnyriä yhtä aikaa, kukin 200 litraa. Ihan merkittävä etu siis saada yhden tynnyrin sijaan monta peräkkäin. Kolmella muulla keruupaikalla ei mahdu ketjuttamaan, mutta niissä kerryttävä kattopinta-alakin on pienempi, joten ne ehtii hyvin tyhjentää sadekuuron jälkeen. Yhteensä tynnyreitä on 5*220 l + 2*150 l + 1*200 l + 1*300 l eli 1900 litraa plus se tuhannen litran tankki, joka on kertyneen veden säilytystä varten. Nuo 150 litraiset ovat usein haketynnyreinä kompostia varten, joten 1600 litraa on varsinainen vedenkeruukapasiteetti jatkuvasti. Melkoisen paljon olen siis vuosien aikana kantanut vettä, sillä kaikki vesi kannetaan joko ämpärillä säiliöön tai kasvihuoneen tihkukastelua varten. Nuo tynnyrit täyttyvät kesän aikana useamman kerran. 

Mistä pölyttäjille aikaista ravintoa?

 Pajut, leskenlehdet ja voikukat

Lapset yleensä näkevät pajuissa enemmän hienoutta, kuin me aikuiset. Keväällä pajut ovat kuitenkin pölyttäjien näkökulmasta ihan hirmuisen tärkeitä kasveja.

Tänä vuonna ajattelin vähän auttaa ja toin, toki tulevan pääsiäisenkin somisteeksi, pajunoksia sisälle. Yleensä ne annetaan olla kuivana ilman vettä, mutta nyt laitoin ne vesisaaviin, jotta jatkavat kasvuaan. Toivon, että ne alkavat kukkia ja saan ne sen jälkeen ulos pölyttäjille.

Meillä on pihapiirissä myös monia pesintäpönttöjä linnuille ja lintujenkin näkökulmasta varhaiset hyönteiset pihassamme ovat tuiki tärkeitä.

Leena Luodon webinaari tulossa

 Omasta maasta -hanke on saanut Leena Luodon luennoimaan

Nyt kannattaa käyttää tilaisuus hyödyksi ja tulla kuulolle. Aiheena todella ajankohtaiset asiat kasvien hyödyntämisestä omassa pihassa ja puutarhassa niin kasvien kuin eläintenkin hyvinvoinnin näkökulmasta.

Kuvan alla linkki Facebookin sivulle, jossa tapahtuman tiedot ja ilmoittautumisohjeet.

https://www.facebook.com/groups/Kotitarveviljely/permalink/2977707029191918/

Mitä ovat kasvien ravinteet?

 

Millainen maa, sellainen maaperäelämä

Maaperän ominaisuudet riippuvat fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten ominaisuuksien yhteisvaikutuksesta. Fysikaalisia ja biologisia ominaisuuksia käsittelen eri kohdassa blogia.

Kemia on maaperätieteissä erittäin keskeinen osaamisalue. Tavallisen puutarhurin ei kuitenkaan tarvitse suorittaa kemiankursseja voidakseen hoitaa kasvi- ja kukkamaitaan. Joitain perusasioita on silti hyvä pitää mielessä.

KASVIEN RAVINTEET

Kuten ihmiset, kasvitkin tarvitsevat erilaisia ravinteita. Ravinteiden luokittelu on kuitenkin vähän erilaista kuin ihmisten ravinteilla. Makroravinteiksi sanotaan sellaisia, joita kasvit tarvitsevat isoja määriä. Mikroravinteiksi taasen sellaisia, joita kasvit tarvitsevat pieniä määriä.

Mitä tarkoittavat N ja P ja K lannoite- tai multapussin kyljessä?

Lannoitepussien kyljessä olet varmasti nähnyt useasti kolme kirjainta N, P ja K. Ne viittaavat ravinteisiin, joita lannoite sisältää. Kirjaimet ovat ravinteiden kemiallisia merkkejä. N tarkoittaa typpeä (engl. Nitrogen), P tarkoittaa fosforia (engl. Phosphorus) ja K tarkoittaa kaliumia (engl. potassium). Lannoitteissa on toki usein muitakin, mutta nämä ovat yleisimmät. 

Kasvien kasvua rajoittaa yleisimmin liian vähäinen typen saanti ja seuraavana fosforin saanti. Kaliumilla on kasvin kasvussa, kehityksessä sekä monenlaisessa asioihin reagoimisessa tärkeä merkitys.

PLUS-merkkisiä ravinteita KALIUM (K), KALSIUM (Ca), MAGNESIUM (Mg) JA AMMONIUMTYPPI (NH4)

Maahiukkasen (savea esim.) miinus-kohtaan tarttuu lannoituksessa annettuja plus-merkkisiä ravinteita, kuten ammoniumtyppeä, kalsiumia, magnesiumia ja kaliumia. Kun kasvi ottaa ravinteita maasta, sen juuret antavat vaihtokaupassa vetyä maahan. Maahiukkasessa miinuskohtaan on tarttunut aiemmin kasvin tarvitsemaa ravinnetta (+ -merkkistä), ja kun kasvi siirtää juuristostaan maahan vetyä (+-merkkinen), voi tämä vety tarttua nyt maahiukkasen miinus-kohtaan, josta samalla vapautuu aiemmin kiinnittynyt ravinne kasvin käyttöön. Ravinteiden otossa on siis kyse tavallaan vaihtokaupasta.

Tässä toki yksinkertaistan huomattavasti maaperässä tapahtuvia prosesseja, mutta tästä siinä on kyse. Fosfori ja niin sanottu nitraattityppi käyttäytyvät eri tavalla, sillä ne ovat magneetin miinuspäitä, eivätkä siten voi toimia vaihtokaupassa vetyjen kanssa.

Miinus-merkkiset ravinteet: FOSFORI (P) ja NITRAATTITYPPI (NO3-)

Fosfori ei ole maaperässä yksinäisenä, vaan fosfaatti-ionina PO4-, eli negatiivisena, samoin kuin nitraattityppi. Niihin on siis kiinnittynyt myös happea (kemiallinen merkki O). Kuten huomaat, nitraattitypessä ja fosfaatti-ionissa on merkinnän lopussa miinus tarkoittamassa negatiivista varausta, ikään kuin magneetin miinuspäitä.

Edellisessä kappaleessa kerroin, että maahiukkaset ovat miinuksia ja se onkin maaperässä erittäin merkityksellinen asia: fosfaatti ja nitraatti eivät voi tarttua niihin samalla tavalla. Magneettien miinuspäät hylkivät toisiaan, samoin käy maaperässä.

No miten ne voivat sitoutua maassa? Nyt pääsen vihdoin lempiaiheeseeni, orgaaniseen aineeseen, eli eloperäiseen aineeseen. Kasvien ja eläinten jäännökset ovat orgaanisia aineita. Maaperässä lierot ja monenmoiset muut hajottajaeliöt rouskuttavat niitä ja pilkkovat jäänteet paljon pienemmiksi palasiksi ja lopulta mikrobit saavat niistä myös ruokansa. Eivät ne peräkkäisiä tapahtumia ole, ensin lierot ja sitten muut, vaan mikrobit ovat ihan koko ajan mukana. Kun aikaa kuluu hurjasti kauemmin, muuntuu eloperäinen materiaali humukseksi.

Pienet teot, suuret vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle

Yhdessä olemme enemmän

Pidin Omasta maasta -hankkeelle webinaarin monimuotoisuudesta oman puutarhan näkökulmasta. Kuten varmaan arvaatkin, paljon tuli painotettua maaperän hyvinvointia ja sitä kautta koko luonnon hyvinvointia. Biodiversiteetti on ollut siis paljon mielessäni viime aikoina ja taas miettinyt, mitä kaikkea voisimme tehdä toisin.

Oletko huomannut, että Ylellä tulee nyt toinen kausi tanskalaisesta ohjelmasta Haluamme luonnon takaisin? Siinä Tanskalaisesta maajussista tuttu Frank tekee työtä, jotta monimuotoisuutta huomioitaisiin ns. joka paikassa, yritysten pihoissa, levähdysalueilla moottorien varressa, teollisuuskiinteistöissä, liikenneympyröissä, taloyhtiöiden pihoissa, puistoissa, pääministerin virka-asunnolla jne.

Mitä sinä aiot tehdä ensi kesänä toisin?

Laita kommentteihin omia suunnitelmiasi, niin tulee jaetuksi ideoita meille muillekin.

Tässä sinulle linkki Ylen ohjelman uuteen kauteen. https://areena.yle.fi/1-50667441

Mitä eroa on biomuovilla, biohajoavalla ja kompostoituvalla?

Puutarhurilla on monta asiaa mietittävänään nykyään

Kymmenen vuotta sitten maailma oli melko erilainen puutarhurin näkökulmasta. Ymmärrys muovin vaikutuksesta maaperän eliöihin, eläimiin, ihmisiin ja ylipäätään kaikkeen maailmassa, ei ollut kovin valistunutta. Totta kai oli jo silloin ihmisiä, jotka olivat kiinnostuneet aiheesta, mutta lähdemateriaalia ei ollut niin helposti saatavilla kuin nykyään on.

Ajan mittaan asenteet muuttuvat, onneksi. Kuvassa on aiempien palstalaisten maahan jättämää muoviroskaa, jotka piti ensin siivota pois, ennen kuin pystyi aloittamaan varsinaiset puutarhatoimenpiteet.

Kateviljelyä ja kompostointia harrastavana olen joutunut näitä asioita pohtimaan. Onneksi tietoa löytyy ja onneksi on joitain luottoasiantuntijoita, joiden jakamaan tietoon uskaltaa luottaa.

Oma luottoasiantuntijani on Leena Luoto, joka pitää Facebookissa Puutarhan parhaaksi -ryhmää. Hän pitää myös paljon webinaareja, julkaisee kirjoja, käy puutarhaseuroissa luennoimassa ja antaa haastatteluja. Toki voi olla niin, että elän tietynlaisessa kuplassa ja huomaan Leenan näkymisen herkemmin kuin keskimäärin, ainakin itsestäni nimittäin tuntuu, että on meneillään varsinainen Leena-buumi puutarhasektorilla. Hyvä näin, sillä luonnon monimuotoisuus on hurjan tärkeä juttu, ja meillä jokaisella on oma tärkeä roolinsa siinä. Turhaa kemikaalien käyttöä on tästä syystä vältettävä ja toimittava aina kulloinkin uusimman tiedon mukaisesti. Kirjat vanhenevat, kun uusia tutkimuksia julkaistaan. Facebook-ryhmä on siinä mielessä hyvä, että siellä pystyy jakamaan aina uusimman tiedon laajalle kuulijakunnalle.

Tässä sinullekin pari linkkivinkkiä:

Leenan pitämä muovi-ilta webinaari:

https://hyotykasviyhdistys.fi/tapahtumat/muovia-maaperassa-puutarhan-muovi-ilta/

Leenan haastattelu Ylellä:

https://yle.fi/a/3-10541067

Mielenkiintoinen luentosarja tarjolla

 Puutarhaliiton järjestämänä

    

 

Tässä saamani viesti Puutarhaliitosta: 

Luentosarja aloitteleville puutarhaharrastajille sekä puutarhayhdistysten järjestämät tapaamiset PUUHA-hanke järjestää huhti- ja toukokuussa luentosarjan, joka on suunnattu aloitteleville puutarhaharrastajille/puutarhayhdistysten tuleville uusille jäsenille. Luentosarjaan kuuluu kolme luentoa ja luennoitsijana toimii Riitta Peräinen. Luennot järjestetään etäluentoina Teamsin kautta tiistai-iltoina 18.4., 25.4. ja 16.5. klo. 18.30–20.00. 18.4. Puutarhan kasvuolosuhteet Kasvuvyöhykkeen, pienilmaston ja valo-olosuhteiden merkitys puutarhan hoidossa Puutarhan maaperän merkitys kasvivalinnoissa, pH ja ravinteet Vanhan puutarhan huomioiminen uutta istuttaessa 25.4. Puutarhan hyöty- ja koristekasvit Yksivuotisten ja monivuotisten taimien istutus ja hoito Istutusalueiden valmistelu Puutarhan kevättyöt 16.5. Puutarhan hoidon perusteet Rikkakasvit ja niiden hallinta puutarhassa Puutarhan haittaeläimet ja -eliöt ja niiltä suojaaminen Maan hoitaminen, lannoitus ja kastelu Tarkoituksena on, että luentosarjan aikana uudet harrastajat pääsisivät tutustumaan puutarhayhdistysten jäseniin ja niiden toimintaan esimerkiksi puutarhayhdistyksen järjestämän puutarhaillan tai pihakävelyn muodossa. Tapaamisten aikana voidaan yhdessä perehtyä käytännön asioihin puutarhassa, saada ja jakaa vinkkejä ja keskustella puutarhanhoitoon liittyvistä asioista paikan päällä. Mikäli haluatte ilmoittaa tapaamisten ajankohdan etukäteen, laittakaa siitä sähköpostia Jaanalle, niin päivitämme tiedon hankkeen kotisivuille. Luentosarjaan voi ilmoittautua lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: jaana.ojanen@puutarhaliitto.fi Luentosarjaan ilmoittautuneita pyydetään omien yhteystietojensa lisäksi kertomaan minkä puutarhayhdistyksen jäseniä he ovat tai minkä yhdistyksen toiminnasta he ovat kiinnostuneita, jotta voimme välittää tiedon eteenpäin ko. yhdistykselle. Ystävällisin terveisin Jaana Ojanen Hankekoordinaattori, Puutarhaliitto ry +358 50 518 5715 jaana.ojanen@puutarhaliitto.fi

www.puutarhaliitto.fi

Puutarhakauden valmistelutoimia: mitä voin tehdä nyt?

Lomakauden kastelu ja veden säästäminen

Helppo ja halpa ratkaisu altakasteluruukuksi

Teen näitä rakennelmia useita, tarpeen mukaan. Vesi ei pääse haihtumaan säiliöstä, kasvualusta pysyy tasaisen kosteana ja itse voin olla murehtimatta asiaa.

Osaan teen vain siten, että kastelualtaan päälle laitan laudat tukemaan mutasäkkiä, multasäkin pohjaan reiät, josta nuo kastelukankaat tulevat läpi ja kylvö suoraan säkkiin tai taimien istutus leikattuihin reikiin. Haihtuminen minimoituu, kun multaa ei näy. Helppoa, yksinkertaista ja halpaa. Säiliön voi verhoilla haluamallaan materiaalilla ja säkin pinnan voi  peittää myös jollakin. 

Tässä linkki aiemmin tekemääni kirjoitukseen.

https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2018/08/kestokastelua-ruukkuistutuksiin.html