5.1.2019

Sadon ravinnepitoisuudet: miten niihin voi vaikuttaa?

Oletko tullut miettineesi, mistä riippuu kasvattamasi sadon ravinnepitoisuudet?


Oman maan perunoita.



Kasvi ottaa ravinteet maasta, eli kasvimaasi multa/maa määrittelee, paljonko saat ravinteita sadostasi. Pääravinteita typpeä, fosforia ja kaliumia saatat lisäillä lannoitteilla, mutta hivenravinteita ei välttämättä tule aina niiden mukana. Käyttämällä kompostimultaa ja kateviljelyä saat kasvimaallesi näitä ravitsemuksellisesti hyvin tärkeitä ravinteita, joita määrällisesti kasvit ja sinä tarvitsette kuitenkin vain vähän, siitä tulee nimi hivenravinne.

Papuja kuivattuina talvea varten.




Maailmalla on alueita, joilta puuttuu tiettyjä ravinteita ja niitä pitää lisätä maahan, jotta ihmiset ja eläimet saavat kaiken tarvitsemansa. Tietyllä alueella esiintyvää paikallista sairautta kutsutaan endeemiseksi sairaudeksi ja maaperän ravinnepuutokset ovat eräs endeemisten sairauksien syy.

Suomessa tällainen maaperästä puuttuva aine on seleeni. Tämän vuoksi kotieläinten rehuun lisätään seleeniä. Seleeniä emme kuitenkaan lisäile kotipuutarhoissamme maahan, mutta otin tämän yhtenä esimerkkinä esille.

Kullakin ravinteella on oma merkityksensä kasvin kasvussa ja kehityksessä. Siksi tasapainoinen ravinnetila on kokonaisuudessaan paras. Viljelykierto-postauksessani kerron kasvivaihtelun merkityksestä ja kateviljelyn eduista.

3.1.2019

Ilmastonmuutos, vaikuttaako minuun? Kyllä! The climate change: does it affect me! Yes it does!

Päivittäin julkisuudessa esiintyy monia uutisia ilmastonmuutoksesta. Vielä kymmenen vuotta sitten osittain tiedeyhteisössä kiisteltiin, että onko sellainen tulossa vai ei. Tällä hetkellä asiasta ei ole enää varteenotettavien tutkijoiden kesken erimielisyyttä ja siksi onkin hyvä miettiä, vaikuttaako se meihin kotitarveviljelijöihin ja miten, jos vaikuttaa.

Nostan tässä esille muutaman tärkeän asian, joka on jo nyt syytä pitää mielessä: 

* lämpötilan noustessa kasvavan sadon lisäksi paranee myös tuholaisten elinmahdollisuudet. Talvehtivia lajeja tulee enemmän, jolloin torjunnassa pitää olla hereillä on varhain keväällä.

Kirvat, punkit, etanat ja monet muut ovat herkästi etulyöntiasemassa, jos talvi on lämmin ja me hieman uneliaita varhain keväällä.



Jos haluat lisätietoa ja ohjeita (on myös e-kirjana): kirja käsittelee integroitua tuhoslaistorjuntaa tai oikeammin hallintaa. Se ei ole puhtaasti luomutuotannon työkalu, mutta monet keinot ovat yhteisiä luomunkin kanssa. Intergroidussa torjunnassa käytetään mahdollisimman paljon hyväksi luonnossa luontaisesti esiintyviä torjuntakeinoja ja kemikaaleihin turvaudutaan vain ihan viimeisenä keinona. Postaan tästä aiheesta erikseen oman kokonaisuutensa lähiaikana.

Koul, O. & Cuperus, G.W. (2007) Ecologically based integrated pest management.

* hyvin kylmän talven aikana voi myös poistua joitain maaperälevinnäisiä tauteja, mutta lämpötilan muutos vaikuttaa myös niiden lisääntymiseen. Kosteissa olosuhteissa taudit saattavat myös levitä aiempaa helpommin. Viljelykiertoa noudattamalla voimme vähentää tätä riskiä jo nyt.

* sademäärät saattavat pienentyä ja kuivuutta joudutaan torjumaan useammin kasvukaudella. Tähän voimme vaikuttaa jo nyt maan rakennetta parantamalla ja orgaanisen aineen määrää lisäämällä. Molemmat auttavat lisäämään maan kykyä pidättää kosteutta. Samoin kateviljely on erinomainen apu. Maan pinnalta vähenee veden haihtuminen, vaaleampi maa ei kuumene niin paljon kesän auringossa ja saapuva sade pääsee imeytymään maahan, eikä virtaa pois pintaa pitkin. Moni katemateriaali myös itsessään varastoi kosteutta.



* vanhoissa tutuissa lajikkeissa saattaa tulla satoyllätyksiä, jos talvi ei ole enää riittävä ns. dormanssin eli lepotilan purkamiseen. Joillakin monivuotisilla kasveilla talven kylmä jakso on edellytys, että uutta kasvua ja satoa tulee.


There is many daily news about climate change in public. Ten years ago, there were some disagreement about the phenomenon. At the moment, there is no longer any disagreement between the serious scientists and it is therefore good to think about whether it affects our home-grown farmers and how, if any.

Here are a few important points that I have in my mind:

* In addition to rising temperatures, the growing potential of the pest is also improved. Winters are becoming more widespread, so we must be awake early in the spring for the pest management.

* In the past, soil-borne diseases were eliminated during the cold winters, but the change in temperature also affects these diseases, they will survive during the warmer winters. By crop rotation, we can reduce this risk already now.

* In old familiar varieties, crop defects may occur if winter is not cold enough and last long enough. The dormance or sleep mode maybe does not end as it should in the spring. For some perennial plants, the cold season of winter is a prerequisite for new growth and harvest.

* precipitation may decrease and drought will be more frequent during the growing season. We can already influence this by improving the structure of the soil and increasing the amount of organic matter. Both of the help to increase the country's ability to retain moisture. Similarly, mulching is an excellent aid. The surface of the earth reduces the evaporation of water, the lighter soil does not absorb so much heat during the summertime, and the incoming rain can be absorbed into the ground and does not flow off the surface. Many mulching materials themselves can also store moisture.

1.1.2019

Monimuotoisuuden ylläpito tärkeää Taking care of the Biodiversity

On todella ilahduttavaa huomata, että oman kaupunkipuutarhan hyvinvoinnista on huolehtimassa myös lähikaupunkimetsän monet pieneliöt, joita Porin kaupunki hoitaa asianmukaisesti jättämällä lahopuita, risuja ja vesiojanteita viheraluemetsiin.

Monimuotoisuuden ylläpito on tärkeää, jotta erilaisilla nisäkkäillä, linnuilla, hyönteisillä, hajottajaeliöillä, sienillä ja monilla muilla on sopiva elinympäristö ravinnonhankintaan, pesäpaikaksi ja vihollisilta suojautumiseksi.

Ehkä olet joskus miettinyt, että miksi näitä lahopuita ja muita "roskia" ei siivota pois, mutta ne pitää nimenomaan jättää metsään.



Tästä valtavasta juuripaakusta löytää moni kolopesijä sopivan paikan. 

From this huge roots, many colonists find a nice place for nest.



Kenenköhän pesä tässä on?

Who is living in here?




Valtavat käävät kasvavat kaadetun männyn kannolla.
Huge coils grow at the the pine tree stump.




It is very gratifying to note that the well-being of my own city garden is also being taken care of by organisms in the nearby city forest, which the city of Pori handles properly by leaving deciduous trees, lures and waterways in the green forest.

It is important to maintain diversity so that different mammals, birds, insects, scavengers, fungi, and many others have a suitable habitat for food, nesting, and protection from enemies.

Perhaps you have ever wondered why these deciduous trees and other "rots"  are not cleaned out, but they must be left in the forest.

Lieroilla kasvatettuja kukkia sisällä

Aiemmin postasin lieroista ja katteesta sisäkukilla. Mukana oli vain yksi kuva. Tässä vähän lisää kuvia. Mullanvaihtoa teen vain silloin, kun aiempi ruukku tulee pieneksi ja siirrän kasvin isompaan ruukkuun,

Tämän syksyn "keksintö" oli, että jos tulee hankkineensa kylmään aikaan uusia kukkia, eikä lieroja tietenkään voi enää kaivaa pihalta, toimivat kaupasta ostettavat elävät onkilierot ihan yhtä hyvin. 

Alla ensimmäisessä kuvassa oleva kasvi, jolla ns. sormilehdykkäiset, sai valtavan turbobuustauksen, kun laitoin sillekin näitä onkilieroja ja lehtimörskää mullan päälle, vaikka oli jo aiemmin oman pihan lierojakin muutama syksyltä. Ilmeisesti lieroja ei aiemmin ollut vielä riittävästi. 


Kirjovehka


Limoviikuna ja jukkapalmu



Pullojukka.


Pullojukan varressa uusia kasvuja.