24.2.2019

Napsaisin kausariin lämmöt päälle

Kausarissa lämmöt päällä!


Olen aiemmin jo maininnut, miten hirmu hyödyllistä on hevoska puutarhassa. Hevoska-termihän on korrektimpi versio hevonpaskasta, jota ei kummityttöni muinoin halunnut käytettävän. Siispä termi jäi elämään ja aktiiviseen käyttöön, vaikka nykyään kummityttö ei taida enää kauhistua alkuperäisenkään sanan käytöstä. Omat lapseni tosin ovat nyt samaa mieltä kuin kummityttöni taannoin.

Niin... hevoskastahan piti kertoa. Hevoska on luontaisesti helposti palamaan käynnistyvä lanta, varsinkin jos seosaineena on käytetty olkea. Itselläni on sahanpuruversiota, jossa on kuivaheinää mukana jonkin verran. Hyvin palaa silti sekin. Yleisimmin pintakompostoin sen talven aikana hakkeen kanssa pressun alla suoraan palstalla, mutta paremmin lämpöominaisuudet tulee hyödynnettyä kausarin lämmityksessä. 

Ilma 13,6 astetta, hevoska 31.5 astetta.


Syksyllä kaivoin kausarin pohjalta mullat pois, kasvimaa sai vähän uutta pintaa. Tarkoituksena oli kyllä hakea hevoskat jo syksyllä, mutta joskus käy niin, että tulee jotain kiireisempää tehtävää, niin kävi viime syksynäkin. Edellispäivänä huomattiin, että kausarin taaempi seinä oli romahtanut lumen ja jään painosta. Harmitti ihan kamalasti, luulin, että viime kesänä rakentamani kausari oli purkukunnossa... mutta eipä hätää. Tilanne ei ollutkaan niin paha ja eilen korjailtiin jo vauriot. Tänään ajettiin tutulle hevostallille noutamaan lämmitykset. Mukavasti alkoi pöhöttää lämpöä jo säkissä ja kausarin pohjalle päästyään olikin jo lämpöä mukavasti 31,5 astetta (outdoor-sensori massassa). Nyt odottelen viikon verran ja mikäli nyt ei ihan hirmupakkasia lykkää, niin kylvän viikon päästä styrox-laatikoihin kevätrehuja harson alle suojaan, salaattia yms. sekä taimikasvatuksen vaativia, kuten parsakaalit, ruusukaalit, sokerijuurikkaat... yms. Varmaankin vähän hernettäkin, jotta saisi herkkuja jo varhain ja tietenkin varhaisperunoita vähän.


Styrox-levyt pitävät lämpöä tallessa nyt ensi alkuun. Jos vielä ensi viikolla aikataulut sallivat, haetaan hieman lisää lämpöä hevostallilta.  Lopulta päälle tulee vielä multaa, johon taimet sitten oikeasti istutetaan. Hevoskassa palaisivat juuret lämmöstä ja ravinteista. Viljelytapa on siis lämpökohopenkki kausarissa ja mullan päälle myös vähän katetta, jotta kosteudet eivät haihdu.

Kompostikin oli tyhjennysvalmis

Viikonloppu oli muutenkin niin äärettömän rentouttava. Pääsin tyhjentämään käyttökompostin muhivaan ja samalla mielikuvitus laukkasi jo ensi kesän uudessa mansikkamaassa, johon talven kompostit pääsevät peruslannoitteeksi perustusvaiheessa. 

Tänä talvena pihamme on runsaan lumen vuoksi ollut huonosti kulkukelpoinen ja naapurin kanssa keksittiin kätevämpi tapa heidän biojätteensä keräilyyn. Vein heille tynnyrin, johon heidän on helppo kerätä biojätteensä ja minä käyn tyhjentämässä tynnyrin kompostiini. Eilen ehdin myös tynnyrintyhjennykseen ja voi sitä iloa, kun saa tyhjennetyn kompostin heti kerrallaan puolilleen uutta massaa. Käynnistyy todella nopeasti palaminen ja massa hupenee ihan silmissä.


20.2.2019

Maan vesipitoisuus, faktaa, ei fiktiota

Paljonko maassa on vettä kasveja varten?


Usein kummastuttaa ulkomaisissa uutiskuvissa rutikuiva halkeillut maa ja siinä kasvavat maissit tai muut kylvökset. Omassa puutarhassani jos päästäisin maan niinkin kuivaksi, en tohtisi odottaa kummoistakaan satoa.


Miten paljon maahan pidättyy vettä? Mistä se riippuu ja voiko siihen itse vaikuttaa?


Maan vesipitoisuus riippuu monesta asiasta, jotka vaikuttavat samanaikaisesti. Käyn tässä läpi joitain maan vesitalouden asioita.


Maan koostumus


Maassa olisi ihanteellisessa tilanteessa puolet kiintoainesta eli maata (kivennäistä ja orgaanista), neljäsosa vettä ja neljäsosa ilmaa. Jos ilmaa on alle kymmenesosa, kasvit kärsivät happivajeesta, eikä silloin auta lannoitteiden tai veden lisääminen, päinvastoin, tilanne saattaa huonontua entisestään.





Maalaji


Jotta sinulla on mahdollisuutta tietää, pidättääkö kasvimaasi paljon vai vähän vettä, olisi syytä tietää ainakin suurinpiirtein, mikä on kasvimaasi maalaji. Maalaji määräytyy karkeasti sanoen siitä aineksesta, jota siinä on eniten. Jos sinulla on esimerkiksi hienoa savea, on maalaji savi. Vähän karkeampi eli isompi raekoko on hiesu, siitä isompi hieta ja viimein hiekka. Kenelläkään meistä tuskin on kasvimaalla vain jotain näistä, vaan kyseessä on seos. Edellämainitut ovat kivennäismaata ja sen lisäksi sinulla on varmastikin mukana multaa eli orgaanista ainesta. Siitä tulee lisämäärite vähämultainen, multava, runsasmultainen. Jos haluat tutustua tähän maalajimääritysasiaan tarkemmin, niin Salaojayhdistyksen teoksessa on hyvin esitetty.

Mitä hienompaa maalajia sinulla on, sitä enemmän se pystyy pidättämään vettä. Samoin vaikuttaa multavuus parantavasti. Voit tehdä pienen kokeen helposti. Laitat pussiin maata kasvimaaltasi (annan kuivua se ensin sisällä) esimerkiksi litran ja toiseen pussiin litran hiekkaa (samoin kuivattua). Kaadat molempiin pusseihin saman verran vettä, niin että massa selkeästi kastuu vähän lilluvaksi. Leikkaa pohjasta pussiin pienen reijän ja katsot, paljonko vettä valuu pois. Mitä vähemmän valuu pois, sitä enemmän maa pystyy pidättämään.


Huokoset ja ylöspäin nouseva vesi


Huokoset maassa eli kansankielisesti aukot ja reiät, vaikuttavat siihen, miten vesi pääsee kulkemaan maassa. Muistat ehkä sormenpäästä verikoetta otettaessa aiemmin käytössä olleen ohuen lasiputken, joka ikään kuin imaisi veren nopsasti. Sama ilmiö, eli kapillaarinen nousu, vaikuttaa myös maassa, silloin kun nuo huokoset ovat kovin kovin pieniä. Varsinkin maissa, joissa on hiekkaa pienempiä jakeita sekä orgaanista ainesta, vesi pääsee nousemaan pohjavedestä kapillaarisesti. Mikäli kasvimaassasi on tällaisia pieniä huokosia eikä pohjavesi ole kovin syvällä, et tarvitse kuumallakaan kesäpäivällä kastelua, mikäli suojaat kasvimaan pinnan haihtumiselta katteella. Omalla palstallani on valtavan hyvä kapillaarinousu ja viime kesänä sen etu oli huomattava. Samaan aikaan, kun muilla maat kuivuivat, oli perunamaani niin märkä, että kerran jopa kysyin palstanaapurilta, että oliko alueella satanut..... arvaat varmaan, että vastaus oli hieman harmistunut kastelukannujen kanssa touhutessaan "EI ole".

Savessa ongelmana on, että huokoset ovat perin pieniä ja niihin vesi sitoutuu niin voimakkaasti, että edes kasvit eivät saa sitä juurillaan irti


Huokoset ja alaspäin valuva vesi


Voi pitää itsestään selvänä, että kaadettu vesi valuu maahan, mutta välttämättä ei tule ajatelleeksi, että maassakin vesi valuu alaspäin, mikäli se ei sitoudu maahan eikä nouse kapillaarisesti ylöspäin. Suurissa huokosissa vesi pääsee valumaan alaspäin ja vapauttaa huokosia ilmalle. Tällä on tärkeä merkitys kasveille, sillä harva kasvi kykenee kasvamaan juuret lammikossa jatkuvasti.

Raekoon lisäksi reikiä tekevät bestikseni lierot, kasvien juuret, routa, saven kuivumishalkeilu sekä monet muut pieneliöt maassa. Lierojen osalta pitää hehkuttaa niiden kykyä vuorata käytävät eräänlaisia lima-aineilla, jotka tekevät käytävistä kestäviä Ei haittaa, vaikka sataisi tulvimalla, käytävät pysyvät auki. Roudan aiheuttamat aukot sitä vastoin menevät helposti kiinni, kun vesi liuottaa maata. Kasvien juuret erittävät myös juurieritteitä ja huokoset ovat kestäviä. Lierojen syödessä orgaanista ainesta ja kakatessaan jämät, on kikkareet mahdottoman hyvässä koostumuksessa ja kestävät loistavasti tulvivaa vettä ja muuta rasitusta. Murusten väliin syntyy uusia rakosia ja vesi pääsee kulkeutumaan niitä pitkin. Lierojen onkalot ovat hyviä viemäröintikanavia ja samalla juurien on helppo kasvaa niitä pitkin.


Kasvien kannalta on siis tärkeää, että 


  • kasvimaallasi on myös hienojakoisia aineksia, jotka auttavat sitomaan vettä sekä orgaanista ainesta. Kovin savipitoista maata kannattaa keventää orgaanisella aineksella, esimerkiksi kompostilla, jotta vesi ei sitoudu liian tiukkaan. Lierojen määrää kannattaa lisätä esimerkiksi kateviljelyllä. 
  • huokosia, 
    • joista liika vesi pääsee valumaan alaspäin sateen jälkeen ja
    • joissa on kasvien juuria varten ilmaa.



19.2.2019

Komposti on pikamatka lämpöön

Komposti on parasta


"Lempääläisen filosofin ja ympäristötutkijan Villen Lähteen puutarhassa iloitaan sadosta ja  työnteosta, mutta suurimmat onnentunteet koetaan kompostia aukoessa"  todetaan Ylen ohjelmassakin


Olen usein itsekin todennut Lähteen lailla, että viikon uurastuksesta rentoutumiseen riittää matka lämpimään eli kompostille. Kannen avaus ja tarkistus, paljonko on lämpöä ja miltä tuoksuu. Unohtuvat kaikki viikon stressit. Mielessä siintää samassa jo kevään kasvut ja kompostin loppusijoituspaikat.



Mustaherukka ja kompostikate ovat hyvä pari!


Joissain saunatauluissa on ajatelma "Kun soivat kiukaan urut, unohtuvat aren surut", mutta näin puutarhurointia harrastavana voin kyllä todeta, että sama vaikutus on toimivan kompostin muhevalla tuoksulla, siispä korjattakoon teksti hetimiten muotoon:

"Kun tuoksuvat kompostin humut, unohtuvat arjen surut!"





18.2.2019

Hyönteiset ruokaturvamme perusta

Tarvitsemme hyönteisiä! ja Hyönteiset tarvitsevat meitä!


Hyönteispölytys on maailmanlaajuisesti edellytys, jotta meille riittää ruokaa. On arvioitu että kolme neljästä hedelmästä tai siemenestä maailman ruuantuotannossa vaatii pölytyksen joko kokonaan  tai osittain (FAO). FAO:n raportista voit lukea lisää pölyttäjien merkityksestä. 

Suomen MehiläishoitajainLiitto kertoo sivuillaan paljon hyödyllistä asiaa.

Sen lisäksi, että pölyttäjähyönteisten avulla saatu sato on parempilaatuista ja sitä muodostuu enemmän niidenkin kasvien osalta, mitkä selviävät myös tuulipölytteisinä. Hyöty on siis laajempaa kuin hyönteispölytteisten kasvien satovaikutus.

Tämän yhteiskirjoituksen myötä muistelin, miten olen itse omassa toiminnassani huomioinut pölyttäjiä, ja ilokseni voin todeta samoin kuin Korkela -bloggaaja, että tuntuu että olen jotain tehnyt oikein. Tässä kirjoituksessa olen poiminut linkkeihin tästä aiheesta olevia aiempia kirjoituksiani sekä yleisiä lähteitä asioista, pääset niihin kätevästi sinisellä merkityistä sanoista.

Käytän viljelykiertoa, jossa varsinkin typensitojakasvit ovat suosittuja pölyttäjille, samoin viherkesantoa, jossa hunajakukka on varhainen pölyttäjien suosima kukka. 

Puhumattakaan ihanasta yrttihaudukkeen valmistamiseen käytettävän tuoksuampiaisyrtin käytöstä puutarhassa kukkana. Mehiläiset surraavat ihan mahdottoman innokkaina sen kukissa. Bertalan Galambosi opastaa, että tuoksuampiaisyrtti kuluu kasvilajiin, joiden ominaisuutena rauhoittavuus, eli illalla yrttihauduke auttaa nukahtamaan. Itse lisään siihen vielä hiostettuja ahomansikan lehtiä ja mesiangervoa. Maistuu hyvälle!




Edullinen ratkaisu on haravoida lintulaudan alta siemenet ja laittaa multiin. Tuloksena voi olla vaikka tällaisia auringonkukkia.





Puutarhassa kirsikka-, kriikuna- ja luumupuut ovat keväällä varhain medenkerääjien ulottovilla. Krookukset kukkivat, vaikka vielä olisi vähän luntakin maassa. Harmillista, etten saanut tähän kuvia puistamme. 

Mustikka on myös kevään varhainen kukkija, jota pitää suojella hallallta.



Itse voi rakentaa myös hyönteishotelleja ja hyönteiskortteleita. 



Hyönteishotellien teko on mukavaa yhdessäoloa lasten ja ystävien kanssa. On helppo järjestää teemailta. Joko sahaa valmiiksi sopivia lautoja kulmineen ja osallistujat tuovat sisustustarpeet, tai sahauskin voidaan tehdä yhdessä sen mukaan, millaisia hotelleja kukin haluaa tehdä. Sisustukseen käy monenmoiset "roskat" puutarhasta.


Vahatulpat aukolla kertovat asukkaita olevan ja reikä tulpassa kertoo, että asukas on jo muuttanut pois. Tämä hyönteishotelli tehty koivuhalosta poraamalla reikiä. Päällä on katto sadetta estämässä.


Tämä hotelli tehty samoin kuin edellinen. Asukkaat tässä hotellissa ovat eri lajia, koska tulppausaine aivan erilaista kuin ylläolevassa hotellissa.


Risuaita on suurkortteli hyönteisille. Samalla saa käytettyä vadelmanoksat hyödyllisesti, eikä tule mitään ongelmaa kertyneistä risuista.

Tässä vinkkejä lisää:    Pesävillipölyttäjille        Askartelepölyttäjille keinopesä

Omalle pihalle lahopuutarha ,voi ensin tuntua hassulta ajatukselta. Perinteisestihän kaikki laho ja huono puu on siivottu pois. Hyönteisten kannalta lahopuu on kuitenkin erittäin tärkeä materiaali. Jotkin hyönteiset eivät kykenee elämään muualla kuin lahopuussa.

Hyönteis-asiassa ei ole merkityksellistä pelkästään määrä, vaan myös lajit ja niiden määräsuhteet. Jotta hyönteinen pystyy elämään alueella, sille pitää olla ruokaa ja sopiva pesimisympäristö. Hotelleilla ja lahopuilla voidaan vaikuttaa pesimiseen, mutta osa hyönteisistä on petoja ja tarvitsevat ruuakseen muita hyönteisiä. Petohyönteisiäkin tarvitaan, jotta kaiken kaikkiaan pysyy tasapaino biodiversiteetissä eli monimuotoisuudessa WWF:n sivuilta löytyy tietoa lajien katoamisesta.



Ötököitä voi myös jättää siivoamatta koloista.   Kemikaalit ovat huono juttu hyönteisille.



Hyönteisten väkentymisestä kannettua huolta voi lukea vaikka näistä paikoista:


Yle uutisoi juuri hyönteisten vähenemisestä.

Tiede-lehdessä heräteltiin asiaan jo vuonna 2017.

Pölyttäjien merkityksestä on paljon tietoa kootusti saatavilla.

"Minne ovat mehiläiset menneet?" selvittelee tohtorikoulutettava Malkamäki Helsingin yliopistossa.

Pölytyspalveluita voi ostaa hunajantuottajilta.



Muiden bloggaajien ajatuksia hyönteisten merkityksestä pääset lukemaan näistä linkeistä:


Tsajut

Jovelan talopäiväkirja

Luomulaakso

Vehkosuo

Riippumattomammaksi

Rakkautta ja maan antimia

Caramellia

Korkeala

Sarin puutarhat

Iso-orvokkiniittty

Farmer to Bee


#miljoonaotokkatekoa