Vielä ehtii

Innostuitko puutarhasta liian myöhään? Menikö siemenpusseissa mainitut kylvöajat jo ohi?

Ei haittaa, vielä ehdit tehdä monenmoista. Voit valita useita suoraan maahan kylvettäviä, jos esikasvatusaika on ohi. Puutarhat onneksi aloittavat taimikasvatuksensa aina alussa ja meitä mattimyöhäisiä lohduttaa suuresti, että muutaman kurkku- ja tomaattitaimen ehtii vielä noutaa lähipuutarhasta.

Herkkuja leivälle

Oletko kyllästynyt tavalliseen lötköön lehtisalaattiin tai mauttomaan jäävuorisalaattiin leivälläsi? Kokeilemisen arvoisia ovat monet miniversot, jotka kasvavat hurjan nopeasti, jos vain lämpöä ja valoa riittää. Valo tulee taivaalta ja lämpöä voit houkutella peittämällä kylvökset harsolla tai jopa pienellä kasvutunnelilla. Taivutat vain pienet metalliset kaaret kylvöriviin ja levität huokeaa kasvihuonemuovia päälle. Ei tarvitse ostaa kallista laatua, riittää sellainen määrämuotoon leikattu, jota myydään pienkasvihuoneita varten. Kestää silti useita vuosia, kokemusta on!

Retiisi, nauris, kaskinauris ja monet muut

Leivälle erityisesti sopivat nopeakasvuisen retiisin pienet versot. Kaikki, mitä harvennat, kannattaa säästää jääkaapissa pienessä pussissa, jossa hieman vettä, käyttöön asti. Samoin nauriin ja eritoten kaskinauriin pienet taimet rapsahtavat mukavasti suussa ja maku on kuin juureksen ikään. Retiisin lehdet maistuvat retiisille, polttamatta suuta kuitenkaan. Kaskinauris on maukasta, rucolan korvaavaa leivällä ja salaatissa.

Kevään ensi kukkanen... siis rikkaruoho

Kukkapenkki herää vähitellen eloon ja penkin reunoilla kurottelee ensimmäiset voikukan lehtiruusukkeet. Hennot juuret eivät pidättele ruusuketta tiukasti, vaan kevyellä nyppäisyllä saat sen kokonaan maasta. Napsaise juuri pois ja nakkaa lehdet suuhun. Ennen kuin ne tummuvat ja paksuuntuvat kesän edetessä, maku on mieto ja hauska. Samalla kun kukkamaa siistiytyy, saat vitamiineja ja muita ravinteita pienellä vaivalla. Nokkoset kannattaa kuivata ja jauhaa hienoksi. Mainio ravinnelisä ruokaan! Makua ei tule jauhosta, mutta ravinteet tulevat kyllä. Toki voit tehdä kevyesti ryöppäämällä myös nokkoskeittoa tai lettuja, herkkuja ja terveellisiä. Nam!

Kevät puutarhurilla

Maa oli jäässä vielä muutama viikko sitten

Pinnasta vähän kokeillen löytyi talven jäljiltä kohmeisia lieroja. Nyt aurinko on jo ehtinyt lämmittää ja maa on sulanut kokonaan. Kasvimaan uumenista löytyy ilahduttava määrä isoja kompostilieroja, sarvikuonokkaan toukkia ja ihan tavallisia, pieniä lieroja. Ei ole mennyt hukkaan lisätty komposti ja hevoska!

Talven jäljiltä tarkastettiin ensin tuhojen laajuus palstalla. Aina vähän jännittää, ovatko pitkäkorvat nakertaneet vadelman taimet tyngiksi talven aikana. Liekö ollut muuta ruokaa riittävästi, sillä menneenä talvena vadelmat saivat olla aivan rauhassa, jopa myöhään syksyllä istuttamani uuden lajikkeen syysvadelman taimet. Ne ovat siitä oivallisia, että satoa tulee varteen jo ensimmäisenä vuotena, ei siis vasta toisena, kuten kesävadelmalla. Sato myös valmistuu hieman myöhemmin, joten vadelmakausi pitenee, mikäs sen mukavampaa.

Ennen maan jäätymistä levitetty paksu koivunlehtioksahake on mukavasti pitänyt kosteuden maassa kevään tuulilta suojassa. Lierot saava vielä hetken puuhastella rauhassa, ennen kuin tulen kuokkani kanssa sekoittamaan kylvörivin kohdalle kompostia ja kylvämään papuja jos jonkinmoista. Helsingissä Hyötykasviyhdistyksen ihanssa puodissa oli oikein palvelualtis ja osaava myyjä, jolta sain uusia vinkkejä papuharrastukseeni. Laittelen lajikkeista tietoa tarkemmin, kunhan rupean kylvöhommiin.

Syksyn viherlannoittaja, hunajakukka, ehti kasvaa ihan mukavasti vielä loppusyksystä sadonkorjuun jälkeen, makaa nyt myös maan suojana odottamassa mansikkapenkkien muodostamista, sipulien ja perunoiden istuttamista ja porkkanan kylvöä. Voiko makoisampaa olla kuin juuri nostetut perunat ja porkkanat omien sipuleiden kanssa! No, ei mennä asioiden edelle, eihän vielä ole maassa ensimmäistäkään pottua tai itusipulia.

Lämpimän kevään odotusta

Puutarhurin odottava aika on pitkää

Taivaalta sataa milloin vettä milloin rakeita ja välissä räntää tai lunta. Yritä tässä nyt aloittaa kevään työt. Eipä niitä paljon kateviljelyn ja kompostin multaan perustuvassa puutarhassa ole, mutta mikään ei idä ilman lämpöä ja kylmään maahan ei kannata siemeniä laittaa ennen aikojaan. Mädäntyvät vain!

Onneksi voi vaikka

lueskella puutarhablogeja. Kasvukaudella ei aina ehdi riittävästi seurata, mitä muut kotitarveviljelijät ovat puuhailleet. Muiden kirjoituksista saa usein hyviä vinkkejä ja ideoita ja paljon uutta intoa ja inspiraatiota myös. Eri kasvuvyöhykkeillä olevilla on monesti kaikenlaisia kikkoja, miten on saanut kurjista olosuhteista huolimatta sadon onnistumaan. Niitä kannattaa miettiä ja pohtia, miten voisi hyödyntää myös itsellä, vaikka ei yhtä karua olisikaan. Voi niistä silti olla hyötyä.

Komposti

Tähän aikaan vuodesta on hyvä hetki aloittaa kompostointi, jos aiemmin ei ole vielä sellaista tehnyt. Hyviä hetkiä on sekä kevät että syksy. Keväällä saa kasvimaan valmistusroippeet kompostiin kivasti ja syksyllä sadonkorjuusta jääneet biojätteet. Jos et ole vielä ihan perehtynyt kompostin hyötyihin, keräsin sinulle kompostiaiheiset kirjoitukseni kätevästi yhteen paikkaa, tänne.

Lieroille ja maaöttiäisille ruokaa

Lierot ovat suursyömäreitä

Kun ottaa ihan uutta aluetta viljelyyn, voi sen joutua jyrsimään koneellisesti, jota maahan ylipäätään pystyy kylvämään. Jyrsiminen pilkkoo kuitenkin kaikki juurilevinnäisten rikkaruohojen juuret pienen pieniin osiin, ja siitä syntyykin sitten hurja rikkaruoho-ongelma. Siksi alue kannattaa peittää ensin valoa läpäisemättömällä peitteellä, ellet pysty heti huolehtimaan koko alueen rikkaruohontorjunnasta. Peite estää sekä juurien kasvamisen ja siementen itämisen. Peitteen alla lierot ja maaöttiäiset ruokailevat ja työskentelevät  puolestasi. Kuolleet kasvinosat muuttuvat ravinteikkaaksi ja muhevaksi mullaksi.

Ruokaa lisättävä nopeasti

Pressuvaiheen jälkeen on kuitenkin kiire antaa lieroille ja muille maaöttiäisille ruokaa. Jyrsinnän mukana maahan hautautuneet kasvinosat eivät kauan riitä lieroille, maan muokkausarmeijalle ja siksi on syytä ruokkia näitä ahkeria puurtajia mitä pikimmiten. Mitä niille voi antaa ruuaksi?

Ruuaksi annan kaikkea tarjolla olevaa. Omasta tuotannosta tarjoan keskeneräistä kompostia, kasvien perkuujätteitä kuten raparperinlehtiä, - varsia, naatteja, kuivia kukkia ja vaikka mitä sattuu olemaan. Ja sattuuhan sitä, kun vain juttelee naapureiden kanssa. Ennen kuin arvaatkaan, pihalle saapuu mitä moninaisempia puutarhaperkeitä. Kukin luopuu niistä suurella ilolla ja tuovat jopa kotiin saakka. Kaikki ovat tyytyväisiä, muut pääsevät roskistaan ja minä saan lieroarmeijalle ruokaa.

Ruokarauha taattava tämänkin jälkeen

Perkeiden päälle levitän, jälleen naapureiden avustamana kerättyjä, sanomalehtiä, mitä paksummin sen parempi. Tiedän, että tästä ollaan montaa eri mieltä. Tietenkin oikeaoppisesti sanotaan, että ne kuuluu viedä paperinkeräykseen, mutta ei tässäkään hiili hukkaan mene. Se sitoutuu maaperäeliöihin hyvin pysyvään muotoon, kun ovat syöneet lehdet ruuakseen. Ja lopuksi maisemaa kaunistamaan olkipaaleista oljet. Samalla tulee asuinpaikkoja monille hyötyhyönteisille, jotka ilomielin avustavat seuraavana kasvukautena puutarhan sadontuotannossa. Tästä lisää myöhemmin.

Alussa mainitsemani perunat ovat jo melko terhakkaina ja rivien välissä olevasta merenrannan rakkolevästä ja korsista kerron ihan pian. Perunat kasvavat nopeasti maan kokonaan peittäväksi kasvustoksi ja samalla estävät tehokkaasti rikkaruohojen kasvamisen.

Mikäpä muu kuin hunajakukka olisi pölyttäjille varhainen medenlähde. Tuoksullaan se huumaa kimalaiset ja meille palstalaisille se antaa silmänruokaa ja juurillaan se kuohkeuttaa kovaa savimaata. Taas kaikki voittavat! Pölyttäjät voivat lisätä sadon määrää jopa 30 % ja laatu paranee. Hunajakukkia kannattaa siis laittaa esimerkiksi hedelmäpuiden lähistölle houkuttelemaan pölyttäjiä kauempaakin.

Jotta ei ihan pelkkää olkea olisi, sopii raparperi mukavasti hunajakukan ja viimeisen pressualueen väliin. Isoine lehtinen se kattaa laajan maa-alueen eikä suosi rikkaruohoja allaan kasvamassa. Isot raparperit toimivat myös hyvin tuuliseinäkkeenä ja vähentävät tuulen vaikutusta muihin kasvustoihin.