Ehkä paras tapa saada tekemään jotain on kieltää se.....

Vapuksi omia perunoita

Pakkohan se on kokeilla, niin hauskalta idealta tämä kuulostaa

Kotipuutarhurin perunaopas on idean ilmiantaja

ja toki hän kyllä kielsi, että älkää kokeiltu tätä kotona. No, sehän tuntuu melkein haasteelta, varsinkin tällaiselle uusia juttuja innokkaasti kokeilevalle puutarhuroijalle. Innostusta ei suinkaan vähennä se, että on itäneitä siemenperunoita tallessa. Niiden oli muutenkin tarkoitus mennä keväällä varhaisperunoiksi, mutta en tiennyt, että jopa talviperunoita voisi kasvattaa, tai ainakin yrittää kasvattaa.

Kausari, eli teoriassa lämmittämätön kasvihuone pääsee nyt kokeiluun mukaan. Sen pinta-alasta voin varata kahdelle perunalle sopivan alan, ja silti voin keväällä käynnistää lämmityksen hevoskalla tuttuun tapaan.

Vapuksi omia perunoita -projekti käynnistyi 26.1.2020

Teoriassa 8 viikon jälkeen on satoa, mutta en ole ihan niin optimistinen kasvukauden noudattavan normaalia kehitystä, vaan uskon siihen menevän pidempään. Hurjan hauskaa tämä kokeilu, sillä Kotipuutarhurin perunaopas on alan taitaja, hän tietää ihan kaiken mahdollisen perunasta, ja minä taasen ihan tavallinen tossuntallaaja peruna-asioissa.

Siinä ne nyt ovat, kaksi voimakkaasti itänyttä perunaa.

Päälle runsaasti viime vuonna käytössä ollutta multaa, kolminkertainen styrox-suojaus pakkasen varalta. Viikon päästä korjaan vielä vähän. Laitan kirkkaat muovit alimmaiseksi kaarituettuina, jotta kasvuvaiheessa saan valoa taimille ja kuitenkin pysyvät koko ajan suojattuina. Tämä riittänee nyt viikoksi, jotta maa ei pääse kylmenemään enempää. Lopuksi laitan sitten vielä pressun tiiviisti kaiken päälle, reunoista hyvin maahan kiinnittäen, jottei ilma pääse karkaamaan sisään tai ulos.

Mistä tiedän mitä pitää korjata puutarhassani?

Sinä olet puutarhasi olosuhteiden paras asiantuntija!

Kuivuiko maa karrelle, kun vettä ei satanut moneen viikkoon? Pitikö hyppiä lammikoiden yli syyssateissa? Nuukahtaako puutarhasi, kun tulee kuuma hellepäivä? Kaatuivatko taimet kumoon tuulisilla säillä? Oliko sadonkorjuu tuskaista liian kovan maan vuoksi? Katkesivatko porkkanat tai purjosipulit, vai olivatko porkkanat kenties lyhyitä pönäköitä tai kiemuroita vänkyräsääriä? Oliko pienten taimien vaikeaa kasvaa ensi alkuun? Vai kenties jotain aivan muunlaista juttua harmittelit?

Dokumentoi havaintosi eli kirjoita ne muistiin

Jos et ole huomannut miettiä näitä aiemmin, niin nyt uuden kasvukauden kynnyksellä kannattaa aloittaa jokin muistiinpanovihko, johon teet havaintoja. Seurannastasi tulee näin systemaattista eli järjestelmällistä. Muisti pakkaa pettämään ja puolen vuoden päästä ei ole enää lainkaan niin selvää, mitä tapahtui missäkin puutarhankolkassa ja nurkassa.

Ongelma ja sen seuraus

Havainnot ovat siis seuraus jostain mahdollisesta ongelmasta. Vielä ei tiedetä, mitä pitäisi tehdä toisin. Joskus käy niin, että sama seuraus tai oire voi olla monesta eri asiasta ja tekeekin korjausliikkeen itse asiassa ihan väärään juttuun. No, korjausliike ei välttämättä ole silti mikään huono asia, mutta ei korjaa olemassa olevaa ongelmaa. Jos näin käy, pitää miettiä uudelleen, että mistäköhän tässä nyt on ihan oikeasti kyse. 

Voit laittaa minulle vaikka viestiä, niin mietitään yhdessä.

Millaiset asiat puskuroivat eli tasoittavat muutoksia? Se on seuraavan kerran aiheena.

Inkiväärinkasvatusta ilmassa tai siis monella mielessä

Inkivääriä omasta puutarhasta?

Minäkin aion yrittää vielä kerran

Olen kerran aiemmin kasvattanut inkivääriä, ja kirjoitin siitä blogissani, lyhyesti hauskana kokeiluna. En ajattelut, että se olisi oikeasti mahdollista, siis saada omaa satoa. Keittiössä oli juuri alkanut kasvamaan ja tuikkasin sen multiin, kuten kaiken kasvavan.

Nyt on inkivääri ankkuroitunut makumaailmaani niin voimakkaasti, että on kovasti alkanut harmittamaan kaupassa olevien inkiväärinjuurien epätasalaatuisuus niin tuoreudessa kuin maussakin. Joskus on maistuvaa makeaa, joskus mautonta juurta ja joskus polttavaa mautonta. Ja kaikkea näiden makujen väliltä.

Miten kasvatetaan inkivääriä?

Hitaasti, se on nyt tullut selväksi, kun olen tutustunut aiheeseen. Sain hyvä videovinkin, jossa oikein hienosti näytetään jakaminen ja kasvatus. Sen ohjeilla aloitan nyt oman inkiväärintuottamisen.

1) paloittelen kaupasta ostamani luomuinkiväärijuurakon

2) multaan kasvatuslaatikkoon melko tiheään

3) kastellaan läpikotaisin

4) annetaan kuivua kuivaksi

5) kastellaan jaksoittain kasvatuksen aikana.

Tässä teille linkki videoon.

Siispä tuumasta toimeen

Inkiväärit paloiteltu

 Tiiviisti multaan

Multaa päälle ja lopuksi kastelu runsaalla kädellä.

Ja sitten vain malttia ja odottelua!

Miksi on niin monenlaisia neuvoja puutarhaan?

Kastele, älä kastele, tee sitä taikka tätä tai älä tee sittenkään

Tuntuuko tutulta? Luet eri blogeja ja puutarhalehtiä ja monista asioista tulee joko täysin erilaisia tai vähän erilaisia ohjeita. Miten se voi olla mahdollista? Eikö perunaa kasvateta aina samalla tavalla? Eikö kasvin vaatimukset ole aina samat?

Tuulensuojaa, kosteuttajaa, lämmittävä ympäristö vai millaiset olosuhteet

Luonto on hyvin monimutkainen kokonaisuus. Sama koskee puutarhaa. Jokaisessa puutarhassa on aivan omanlaiset olosuhteet. Tietty lämpötila, kosteus, eliöstä, kasvisto, maapohjan ominaisuudet jne. Puhutaan puutarhan tai pihan mikroilmastosta. Rakennukset ovat eri materiaalia, toinen kerää lämpöä ehkä enemmän kuin toinen. Rakennukset voivat sijaita eri tavalla suhteessa puutarhaan. Voi muodostua ihan tuulensuoja tai tuulitunneli, joka voimistaa entisestään tuulen kuivattavaa vaikutusta. Puita ja pensaita on erilainen määrä, ne ovat eri kokoisia, eri lajeja ja niiden yleiskunto voi olla erilainen. Naapurilla on ehkä jokin vesiaihe ja sinulla ei, tai toisinpäin. Sinulla on ehkä pölyttäjiä varten runsas kukkaloisto mesikasveista, mutta naapurilla on aavaa nurmikkoa silmänkantamattomiin. Näitä eroavuuksia voi jatkaa loputtomiin. Sait varmaankin ajatuksesta kiinni, mistä mikroilmastossa on kyse.

Kasvin kasvuun vaikuttaa kaikki ympärillä tapahtuva ja itse kasviyksilötkin ovat keskenään erilaisia, kuten me ihmisetkin. Siksi joku asia, mikä toimii naapurilla jollain tietyllä tavalla, voi vaikuttaa sinulla eri tavalla. Täysin sattumankauppaa tapahtumat eivät onneksi kuitenkaan ole, vaan on tiettyjä pääsääntöjä, joita ilmiöt noudattavat. Luonnossa, kuten puutarhassasi, on kuitenkin myös sellaisia asioita, jotka joko voimistavat jotain toista ilmiötä tai estävät sitä. Nämä ovat niin sanottuja puskuroivia tekijöitä ja niidenkään vuoksi asiat eivät aina mene samalla tavalla.

Mistä tiedän, mitä pitäisi korjata puutarhassani?

Jutellaan siitä seuraavaksi.

Mikä vaikuttaa viherkatteesta maahan jäävien ravinteiden määrään?

Kasvin tärkein, kasvuun vaikuttava, ravinne on typpi

Olet varmastikin huomannut monessa keskustelussa erilaisia näkemyksiä, jääkö vihermassasta paljon vai vähän typpeä kasvin käyttöön seuraavaksi kasvukaudeksi. Varsinkin luomuviljelyssä käytetään eri lohkoilla viherkesantoa ja kasvin jäänteen kynnetään maahan. Näin äkkiseltään voisi luulla, että johan siitä jää paljonkin typpeä maahan, mutta asia ei ole ihan näin suoraviivainen.

Mitä tapahtuu kasvinosille maassa?

Maassa elää lukuisa määrä monenlaisia hajottajaeliöitä ja mikrobeja. Ne käyttävät kasvinosia ravinnokseen. Kuten meidän ihmistenkin syömästä ruuasta, osa päätyy omaan kasvuun tai lihoamiseen, osa hengitetään hiilidioksidina ulos ja osa menee sinne jätteidenkäsittelylaitokselle. Eivät mikrobit ja hajottajaeliöt sen kummempia ole, paitsi että niillä ei ole vessaa...

Sopivasti vai liikaa ruokaa tarjolla?

Kasvinosat siis alkavat hajota eli suuremmat molekyylit hajoavat pienemmiksi. Esimerkiksi proteiinit, jotka ovat melko suuria molekyylejä ja sisältävät typpeä, hajoavat ja vapauttavat typen sellaiseksi, jota kasvitkin voivat käyttää, eli nitraatiksi ja ammoniumiksi. Jos hajottajamikrobit ja maaperäeliöt voivat käyttää kaiken saatavilla olevan typen, jää kasveille maahan vain vähäsen tai ei yhtään typpeä. Jos taas kasvimassaa on ylenmäärin ja pieneliöitä vain vähäsen, voi typpeä jäädä enemmän. Ikävä kyllä näin ruusuiselta tilanne ei oikeasti näytä, sillä jos mikrobeja on kovin vähän, ei hajoamistakaan tapahdu nopeassa tahdissa ja sekin typpi, joka vapautuu, saattaa huuhtoutua veden mukana pois kasvimaaltasi. Karkeasti voi sanoa, että pehmeät vihreät kasvinosat ovat helposti käytettävissä mikrobien ja maaperäeliöiden toimesta ja niistä jää kovin vähän ravinteita tai multavuutta lisäävää ainesta maahan.

Onko maassa ilmaa riittävästi?

Entä hiiltä ja mihin sitä nyt sitten tarvitaan?

Terve ja toimiva maaperä sisältää riittävästi, noin 25 % ilmaa huokosissa eli maamurujen väleissä ja lierojen onkaloissa. Se takaa hajotustoiminnalle hyvät olosuhteet ja typenkin osalta tapahtuu nitrifikaatiota (hieno sana, johon törmää monesti). Tämä on se hyvisjuttu, joka liittyy typpeen, kun se "ei niin hyvä juttu" on denitrifikaatio, joka tapahtuu hapettomissa märissä olosuhteissa ja aiheuttaa typen tappioita kasvimaallesi. Hiili on olennainen tekijä, jotta koko prosessi toimii maassa. Jos hiili/typpi -suhde ei ole sopiva, niin  kasvinosat eivät hajoa optimaalisesti eli parhaalla mahdollisella nopeudella.

Lisäksi vaikuttaa lämpötila, kosteus, lähtöaineksen tyyppi yms yms

Eli kuten huomaat, asia on monisyinen ja eri asiat voivat olla samaan aikaa hyviä tai huonoja kasvinosien hajotuksen kannalta. Siksi ei ole mitenkään yksiselitteistä, että aina täsmälleen tapahtuisi tietyllä tavalla. Kotipuutarhurille riittää, kun muistaa huolehtia multavuudesta, ei tapa mikrobeja ja pieneliöitä torjunta-aineilla ja lisää katetta koko ajan, kun edellinen on maatunut. Kosteutta pitää olla sopivasti. Sateen jälkeen ei saa olla lammikkoja pitkiä aikoja maan päällä ja poutapäivinä maa ei saa kuivua korpuksi. Näistä kun huolehtii, on hyvät edellytykset elävälle maalle ja vaikka lisätystä aineksesta ei typpejä jäisikään paljoa maahan, tulee mikrobitoiminnan avulla maassa jo olevasta orgaanisesta aineksesta lisää ravinteita koko ajan.

Pidä siis pyörät pyörimässä eli mikrobitoiminta vilkkaana!

Huomasithan muuttuneet tuontimääräykset?

Meillä jokaisella on yhtäläinen vastuu kasvisairauksien ja tuholaisten torjunnassa

"Ei omenaakaan EU:n ulkopuolelta" -uutisoi Tulli!

Kotitarveviljelijät, puutarhaharrastajat ja moni näihin lukeutumaton matkaaja, saattaa ajattelemattomuuttaan tuoda maahan uuden kasvitaudin tai -tuholaisen. Koska etukäteen ei voi tietää ilman tutkimusta, onko tuotavaksi aiottu siemen/kasvi/hedelmä terve tai vapaa tuholaisista, on nyt säännöksiä tiukennettu. Tämä voi tulla monelle vähän yllätyksenä, että matkalaukussa ei voi tuoda Thaimaan tuliaisena kivoja koristekasvin siemeniä, pistokkaista tai edes eväsomenaa. Itselleni tämä on iso juttu Brexitiin liittyen. Muistatko vielä papukokeiluni viime kesältä?

Muuttuva ilmasto on osasyy näihin uusiin säännöksiin todennäköisesti. Tauti tai tuholainen, joka ei ole aiemmin kyennyt talvehtimaan pohjoisissa oloissa, ei enää kuolekaan leutojen talvien vuoksi tai jos leviää kasvukaudella alueellemme, kykeneekin nykyään tuottamaan uusia sukupolvia kasvukauden aikana, vaikka ei silti talvehtisikaan. Tällainen voi tuhota sadon ja tuottaa suuria tappioita ruoantuotantoomme, myös ihan omassa puutarhassamme!

MTT kasvintuotannon tutkimus/Päivi Parikka, Saara Karhu ja Tarja Hiekkaranta ovat tehneet erään esityksen asiasta "Kasvintuhoojat muuttavassa ilmastossa". Esitys on saatavilla verkossa.

Ollaan yhdessä tarkkana!

Ennakkoon varovaisuus on paljon helpomaa, kuin luontoon tai tuotantokasveihin tarttuneen sairauden tai levinneen tuholaisen poistaminen.

Muistatko vielä nämä uutiset?

* Aasianrunkojäärästä Vantaalla

* Videokuvaa Aasianrunkojäärästä


Ruokaviraston ohjeistusta omenan- ja päärynäntaimiin liittyen tulipoltteesta.

Moni ei ehkä tule ajatelleeksi, että niinkin arkinen kasvi/juures kuin peruna, tarvitsee ensin sen siemenperunan. Jos siemenperuna on tautinen, siirtyy tauti eteenpäin. Terveen siemenperunan tuotanto on tämän vuoksi kansantaloudellisesti erittäin merkittävä asia. Suomessa on poikkeuksellisen hyvä tilanne vielä toistaiseksi ja meillä on siksi EU:n myöntämänä suoja-alueita tiettyjen tautien osalta. Näin pystymme säätämään tiukennuksia kansallisesti tuontirajoituksiin. Rajoituksilla ei pyritä hankaloittamaan toimintaa, vaan nimenomaan turvaamaan hyvä tilanne jatkossakin. Perunan osalta meillä on erityinen korkelaatuisen siemenperunan tuotantoalue, jossa on voimassa vielä tiukemmat rajoitukset kuin muualla maassa.

Tässä linkit Tullin sivuille uusista säännöksistä tuonnissa.

Tiedote muutoksesta  yleisesti.

Ei omenaakaan EU:n ulkopuolelta.

Omavarainen puutarhan maan parantaminen, miten se onnistuu?

Aurinko sen kertoi viikonloppuna, kevättä kohden olemme menossa

Seuraavan kasvukauden valmistelujen touhu täytti perheen päivän

Aurinko kertoi viikonloppuna sen, minkä jo arvasin: kevättä kohti mennään. Valo sai koko perheen liikkeelle, ja päivä kului seuraavan kasvukauden valmisteluissa. Maan parantaminen on minulle tärkeää joka vuosi, mutta tänä vuonna se kulkee blogissa erityisen vahvana punaisena lankana. Haluan käydä hyvän maan ominaisuuksia läpi rauhallisesti ja käytännönläheisesti, jotta jokainen voi soveltaa niitä omassa puutarhassaan ilman ähkyä.

Kompostin hoitaminen ja seosaineen tynnyreihin täyttäminen

Kompostin hoito oli viikonlopun päätehtävä. Syksyllä saimme naapureilta suuren määrän oksia ja risuja haketettavaksi, ja käytän haketta monessa kohtaa puutarhaa. Suurin kulutus on kuitenkin kompostorin seosaineena, sillä teen kaiken seosaineen itse. Kun vanha haketin hajosi, osa työstä jäi kesken ja hake odotti säkeissä. Nyt tynnyrit ovat taas täynnä, ja seosaine pysyy kuivana ja käyttövalmiina kompostorin vieressä.

Käytössäni on kaksi kompostoria. Tänään tyhjensin muhimassa olevan massan suursäkkiin odottamaan kesän käyttöä ja siirsin täyttökompostorin sisällön muhimiskompostoriin. Kääntö tekee hyvää massalle ja auttaa tasalaatuisen kompostimullan valmistumisessa. Kun seosaineesta huolehtii säännöllisesti ja biojätepussien sisällöt levittää kerroksittain, kompostorit eivät kaipaa muuta kääntämistä. Valmis massa kannattaa säilyttää säkeissä sateelta ja kevään rikkaruohonsiemeniltä suojassa, jotta ravinteet eivät huuhtoudu.

On aina yhtä kiinnostavaa nähdä, kuinka paljon multaa syntyy yhden talvikauden aikana. Tällä hetkellä minulla on 800 litran suursäkki täynnä uutta kompostimassaa. Se ei synny pelkästään oman perheen biojätteistä, vaan saamme täydennystä lähipiiriltä. Jos saman määrän ostaisi kaupasta, pitäisi hankkia huomattavasti enemmän multaa, sillä kompostimassassa ei ole hiekkaa eikä turvetta. Se on puhdasta, ravinteikasta orgaanista ainesta, joka on vuosien ajan ollut puutarhani ainoa lannoite.

Miksi tämä työ kannattaa tehdä?

Viljelykset ovat kasvaneet niin suuriksi, ettei kompostimulta enää yksin riitä ravinteiden lähteeksi, ja käytän jonkin verran ostettua orgaanista luomulannoitetta. Silti kompostimullan merkitys on valtava: se säästää rahaa, lisää maan pieneliöiden määrää ja pitää maan elävänä. Lierot tekevät työtään, parantavat maan rakennetta ja pitävät happitilanteen kunnossa.

Rahaa säästyy, kun ei tarvitse ostaa multaa. Maan pieneliöt rakastavat tällaista ainesta ja maa pysyy elävänä, mikä tarkoittaa tehokasta ravinteiden kiertoa. Maassa olevista muistakin aineksista kuin annetusta kompostista, vapautuu tällöin ravinteita. Lierojen määrä lisääntyy ja niiden kaivamat reiät pitävät maan happitilannetta kunnossa, ne kakkaavat ravinteikkaita papanoita ja muodostavat kestäviä maanmuruja, jotka eivät liejuunnu kovallakaan sateella.

Tulen palaamaan näihin aiheisiin pitkin vuotta. Jos jokin asia kompostoinnissa, maanparannuksessa tai puutarhanhoidossa mietityttää, jätä kysymys kommentteihin tai lähetä viesti — nostan aiheita esiin blogissa..

Ja ruoka kasvaa sydämellä!

Tämä on osa yhteiskirjoitussarjaa ja alla kirjoitukset kasvuvyöhykkeittäin jaoteltuina.

Kasvuvyöhyke 1 

Omavarainen https://www.omavarainen.fi/l/tammikuu2020/
Wannabee Farmari https://farmertobee.blogspot.com/2020/01/kohti-omavaraisempaa-elamaa-2020-1.html
Iso-Orvokkiniitty https://iso-orvokkiniitty.fi/blog/kuudes-vuosi-iso-orvokkiniitylla
Laura eli Javis https://lauraelijavis.wordpress.com/2020/01/06/urbaania-omavaraisuutta

Kasvuvyöhyke 2

Sarin puutarha https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2020/01/suunnitelmia-talle-vuodelle.html
Pienenpieni farmi https://pienenpienifarmi.com/?p=1068
Urban Farming kaupunkiviljely https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2020/01/omavarainen-puutarhan-maan-parantaminen.html
Rouva yrttinen https://rouvayrttisen.blogspot.com/2020/01/rouva-yrttinen-esittaytyy.html
Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2020/01/tammikuu-2020.html
Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2019/12/rapparina-ja-nuohoojana.html

Kasvuvyöhyke 3

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2020/01/omavaraisuutta-vuonna-2020-osa-1.html
Metsäläisten elämää https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/2020/01/omavaraisempaa-elamaa-2020-osa-1.html
Airot ulapalla https://airotulapalla.blogspot.com/2020/01/suuntana-omavaraisuus-osa-1.html
Caramellia https://caramellia.fi/tammikuu-2020/
Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2020/01/suuntana-omavaraisuus-2020-osa-1-keta.html

Kasvuvyöhyke 4

Puutarhahetki – suurien unelmien puutarhablogi https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/01/unelmana-omavaraisempi-elama.html
Korkeala https://www.korkeala.fi/?p=3005

Kasvuvyöhyke 5

Sorakukka http://www.sorakukka.fi/?p=972

Kohta se alkaa taas! Kirjoitussarja usean bloggaajan yhteistyönä omavaraistelusta

Kolmas kausi on ihan käsillä, pysy siis kuulolla!

Suuntana omavaraisuus sarjan esittely

Kunkin kuukauden

ensimmäisenä maanantaina 

aamulla 9:00

julkaistaan kirjoitukset